Sámiráđđi

Sámiráđđi lea sápmelaccaid oktasaš sorjjasmeahttun kulturpolitihkalaš ja politihkalaš ásahus, mii doaibmá Norgga, Ruota, Ruošša ja Suoma sámiid organisašuvnnaid oktasašbargoorgánan. Vuoddudeami rájes jagis 1956 Sámiráddi lea aktiivvalaccat bargan sámepolitihkalaš figgamušain. Sámiráddi lea okta dain eamiálbmotorganisašuvnnaiguin, mii lea doaibman buot guhkimusat.

Sámirádi doaibma vuodduduvvá sámiid konferenssain dahkkojuvvon mearrádusaide, ja doppe dahkkon ja mearriduvvon ovdanbuktimiidda, julggáštusaide ja politihkalaš prográmmaide. Sámirádi váldoulbmil lea ovddidit sámiid vuoigatvuodaid ja beroštumit mat gusket sámiid dan njealji riikkas, main sámit orrot. Sámirádi ulbmilin lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin, nannet sámiid oktiigullevašvuoda riikkarájáid rastá ja bargat nu, ahte sápmelaccat maiddái boahttevuodas dohkkehuvvojit oktan álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš vuoigatvuodat sihkkarastojit nuppe dáfus gudege riikka lágaiguin ja nuppe dáfos riikkaid ja sámiid ovddasteaddji orgánaid gaskasaš soahpamušaiguin. Sámiráddi oassálastá álbmogiidgaskasaš proseassaide, mat gusket eamiálbmogiid, olmmošvuoigatvuoda ja árktalaš- ja birasáššiid.

Ulbmiliiddis ollášuhttimii Sámiráddi addá cealkámušaid sihka dahká evttohusaid sámiid ealáhu­saide, vuoigatvuodaide, gielaide ja kultuvrii guoskevaš áššiin, erenoamážit áššiin mat gusket mángga riikka sámiide.

Sámirádi dievascoahkkin coahkkana sullii guktii jagis guorahallat sámiid ja eará eamiálbmogiid vuogatvuodalaš ja kultuvrralaš diliid. Bargolávdegoddi (BL) ja cállingoddi leat rádi doibmiibiddji orgánat. Sámirádi sierra áššedovdi surggiid bargu cadahuvvo ossodagaid bokte. Sámiid kultuvrralaš ovttasbarggus fuolaha kulturlávdegoddi. Lávdegotti ulbmilin lea lasihit diedu sámi kultuvrra birra viidát, ovddidit kulturinstitušuvnnaid ja Sámirádi ovttasbarggu ja juohkit kulturdoarjagiid.

Sámiráddi ruhtada doaimmas doarjagiiguin. Sámirádi jodiha ságadoalli guokte jagi ain hávil.

Logo ja namma

Sámiráđi logo lea hápmejuvvon 50-logus. Logos golma stuorra rieggá symboliserejit golmma riikka sámiid maid ovttasta smávit riekkis.

Jagi 1992 rádjái Sámiráđđi lea leamaš Davviriikkaid sámiráđđi. Sámiid 15. konfereansa lágiduvvui Helssegis jagis 1992, mii dohkkehii ođđa miellahttosearvvi, Guoládaga sámi searvvi Ruoššabeale Sámis. Dás čuovui, ahte sátni “davviriikalaš” guđđojuvvui eret.