Saamelaisneuvoston säännöt

Saamelaisten 19. konferenssi on hyväksynyt säännöt Rovaniemellä 29.-31.20.2008

1 § SAAMELAISNEUVOSTO

Saamelaisneuvosto on vapaaehtoinen ja riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin saamelaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Saamelaisneuvosto on hallituksista riippumaton kansalaisjärjestö (non-governmental organization).

2 § TAVOITE

Saamelaisneuvoston päätavoitteena on valvoa saamelaisten etuja yhtenä kansana, lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta kansana ja alkuperäiskansana yli valtakunnanrajojen sekä pyrkiä siihen, että saamelaiset tunnustetaan tulevaisuudessakin yhdeksi kansaksi ja alku­peräiskansaksi, jonka kulttuuriset, poliittiset, taloudelliset, kansalaisoikeudelliset, sosiaaliset ja hengelliset oikeudet turvataan kunkin maan lainsäädännöllä ja kyseisten valtioiden ja saamelaisten edustuksellisten elinten välisillä sopimuksilla ja sen lisäksi kansainvälis­oikeudellisilla sopimuksilla. Saamelaisneuvosto työskentelee myös kansainvälisesti edistääkseen ja turvatakseen saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen etuja ja oikeuksia.

3 § SAAMELAISNEUVOSTON KOKOONPANO

Saamelaisneuvosto koostuu viidestätoista (15) jäsenestä, joista viisi (5) on Norjasta, neljä (4) Ruotsista, neljä (4) Suomesta ja kaksi (2) Venäjältä.

Neuvoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet nimittää saamelaiskonferenssi jäsenjärjestöjen valtuuskuntien konferenssille tekemien esitysten pohjalta.

Mikäli joku neuvoston jäsen toimikautensa kuluessa lakkaa olemasta jäsen tai ei enää voi huolehtia tehtävistään kuolemantapauksen, pitkäaikaisen sairauden tai muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi, valitsee neuvosto uuden jäsenen asianomaisen järjestön esityksen mukaisesti.

Neuvoston jäsenen jäsenyys saamelaisneuvostossa lakkaa, mikäli:

a) hänen järjestönsä lakkaa olemasta neuvoston jäsen järjestön hajoamisen vuoksi tai koska järjestö menettää jäsenyytensä neuvostossa 9 §:n mukaisesti

b) neuvoston jäsen irtisanoo itse jäsenyytensä neuvostossa

c) neuvoston jäsen irtisanoo itse jäsenyytensä edustamassaan järjestössä

d) neuvoston jäsen erotetaan edustamastaan järjestöstä

e) neuvoston jäsen eroaa tai erotetaan muulla tavalla edustamansa järjestön jäsenyydestä.

4 § SAAMELAISNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA

Saamelaisneuvosto valitsee itse puheenjohtajansa työvaliokunnan jäsenistä. Puheenjohtajuus­kausi on kaksi (2) vuotta. Puheenjohtajan kausi voi jatkua toiset kaksi vuotta, asiasta on äänestettävä. Muut työvaliokunnan jäsenet ovat neuvoston varapuheenjohtajia.

Mikäli puheenjohtajan jäsenyys saamelaisneuvostossa päättyy tai hän ei enää voi hoitaa velvollisuuksiaan kuolemantapauksen, pitkäaikaisen sairauden tai muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi, valitsee saamelaisneuvosto itse uudeksi puheenjohtajaksi jonkun neuvoston varapuheenjohtajista jäljellä olevalle toimikaudelle. Saamelaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan sen maan neuvoston jäsenistä, jolla ei tämän jälkeen olisi puheenjohtajaa eikä varapuheenjohtajaa neuvostossa.

Samoin kuin muut neuvoston jäsenet, lakkaa saamelaisneuvoston puheenjohtaja olemasta saamelaisneuvoston jäsen, jos:

hänen järjestönsä lakkaa olemasta neuvoston jäsen järjestön hajoamisen vuoksi tai koska järjestö menettää jäsenyytensä neuvostossa 9 §:n mukaisesti

hän irtisanoo itse jäsenyytensä neuvostossa

hän irtisanoo itse jäsenyytensä edustamassaan järjestössä

hänet erotetaan edustamastaan järjestöstä

hän eroaa tai hänet erotetaan muulla tavalla edustamansa järjestön jäsenyydestä.

5 § SAAMELAISNEUVOSTON TOIMIKAUSI JA PÄÄTÖKSET

Saamelaisneuvoston jäsenten toimikausi alkaa ja loppuu saamelaiskonferenssin päätöksen mukaisesti. Saamelaisneuvosto järjestäytyy mahdollisimman pian sen jälkeen, kun saamelaiskonferenssi on sen nimittänyt.

Neuvoston tulee pyrkiä yhteisymmärrykseen käsittelemissään asioissa. Ellei yksimielisyyteen päästä, tehdään päätös äänestämällä. Jokaisella neuvoston jäsenellä on yksi ääni. Neuvosto on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on paikalla.

Neuvoston päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan asian ratkaisee puheenjohtajan ääni. Henkilövaaleissa asia ratkaistaan arpomalla.

Saamelaisneuvosto päättää omasta työjärjestyksestään sekä omien taloudellisten velvoitteidensa suuntaviivoista.

6 § SAAMELAISNEUVOSTON ELIMET

Saamelaisneuvoston pysyvät elimet ovat työvaliokunta ja kulttuurilautakunta.

Näiden pysyvien elinten lisäksi saamelaisneuvosto voi nimittää työryhmiä, valiokuntia ja ad hoc -työryhmiä tarpeen mukaan. Saamelaisneuvostossa voi myös olla maakohtaisia jaostoja, mikäli se on tarkoituksenmukaista: suomalainen, norjalainen, venäläinen ja ruotsalainen jaosto.

7 § SAAMELAISNEUVOSTON TYÖVALIOKUNTA

Saamelaisneuvostolla on oltava työvaliokunta. Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheen­johtajat muodostavat saamelaisneuvoston työvaliokunnan.

Työvaliokunnan on suoritettava suorittaa saamelaisneuvoston sille antamat tehtävät. Työvaliokunnan on hoidettava saamelaisneuvoston tehtäviä ja yhteisiä asioita neuvoston kokousten välisenä aikana.

Työvaliokunnan on pyrittävä yhteisymmärrykseen käsittelemissään asioissa. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, lähetetään asia neuvoston lopullisesti päätettäväksi.

8 § SAAMELAISNEUVOSTON JÄSENYYDEN MYÖNTÄMINEN

Saamelaisneuvosto ratkaisee, esitetäänkö saamelaisneuvoston jäsenyyttä hakevien uusien järjestöjen ottamista neuvoston jäseniksi. Saamelaiskonferenssi tekee lopullisen päätöksen uusien järjestöjen jäsenyydestä saamelaisneuvoston esittelyn pohjalta.

9 § SAAMELAISNEUVOSTON JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN JA MENETTÄMINEN

Saamelaisneuvoston jäsenyys päättyy, jos jäsenjärjestö itse luopuu saamelaisneuvoston jäsenyydestään tai jos jäsenjärjestö lakkautetaan.

Saamelaisneuvoston jäsenyys menetetään saamelaisneuvoston päätöksellä välittömästi, jos:

1) jäsenjärjestö päättää, ettei se voi enää hyväksyä saamelaisneuvoston sääntöjä, saamelaispoliittisia tavoitteita, poliittisia ohjelmia ja toimintaa.

2) jäsenjärjestö käytännön politiikassaan tai poliittisessa toiminnassaan menettelee ja antaa lausuntoja saamelaisneuvoston poliittisten tavoitteiden tai ohjelmien vastaisesti.

3) jäsenjärjestön rakenne tai tavoite muuttuu siten, etteivät nämä ole enää yhtäpitäviä ja sopusoinnussa saamelaisneuvoston sääntöjen, tavoitteiden ja poliittisten tavoitteiden kanssa.

Saamelaisneuvoston jäsenyyden menettämispäätöksestä voi valittaa saamelaiskonferenssille lopullisen päätöksen saamiseksi. Saamelaisneuvoston päätös jäsenyyden menettämisestä on voimassa siihen saakka, kun saamelaiskonferenssi on tehnyt asiassa lopullisen päätöksen.

10 § NEUVOSTON KOKOUKSET

Saamelaisneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa aikana ja paikassa, joista neuvosto itse päättää. Ellei neuvosto ole itse päättänyt kokouksensa ajasta ja paikasta, tekee työvalio­kunta tämän ratkaisun.

Saamelaisneuvoston puheenjohtaja kutsuu saamelaisneuvoston kokoon vähintään kuukautta ennen päätettyä kokousajankohtaa. Neuvosto voidaan kutsua kokoon lyhyemmällä varoitusajalla kiireellisten asioiden käsittelyä varten.

Kokouskutsun mukana on lähetettävä saamelaisneuvoston työvaliokunnan laatima esityslista. Lopullisesta esityslistasta päättää saamelaisneuvosto kokouksen alussa. Neuvoston kokouksia johtaa saamelaisneuvoston puheenjohtaja. Jos neuvoston puheenjohtaja on estynyt saapumasta, neuvoston kokousta johtaa se varapuheenjohtaja, jonka saamelaisneuvosto valitsee johtamaan kokousta. Neuvoston kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka lähetetään neuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille, muille neuvoston jäsenille, mahdollisille valiokunnille, jäsenjärjestöille ja saamelaisten edustuksellisille elimille. Niiden henkilöiden, joille neuvoston kokous on antanut siitä vastuun, on tarkistettava ja hyväksyttävä neuvoston kokouspöytäkirja.

11 § SIHTEERISTÖ JA PÄÄSIHTEERI

Saamelaisneuvostolla on oltava sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Neuvosto valitsee pääsihteerin.

12 § SAAMELAISKONFERENSSI

Saamelaiskonferenssi järjestetään joka neljäs vuosi. Saamelaisneuvosto on vastuussa konferenssin valmistelusta ja toteutuksesta. Kutsu on lähetettävä viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen konferenssia.

Tämän lisäksi saamelaisneuvosto voi kutsua koolle ylimääräisen saamelaiskonferenssin. Kutsu ylimääräiseen saamelaiskonferenssiin on lähetettävä viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen konferenssia. Kutsussa on oltava tietoa ylimääräisen saamelaiskonferenssin pitämisen perusteesta sekä esityslista.

Saamelaiskonferenssin päätösvaltaiset valtuuskunnat koostuvat saamelaisneuvoston Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin jäsenjärjestöistä. Valtuuskuntaan kuuluu 18 edustajaa kustakin maasta.

Saamelaiskonferenssin valtuutetuilla edustajilla on oikeus käsitellä kaikkia asioita ja äänestää kaikista saamelaiskonferenssille esitetyistä kysymyksistä. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Saamelaiskonferenssi on päätösvaltainen, kun vähintään kolmen (3) valtuuskunnan enemmistö on paikalla.

Sääntömääräisten saamelaiskonferenssien on:

a) valittava konferenssin puheenjohtaja ja sihteeri

b) päätettävä konferenssin pöytäkirjan tarkistusmenettelystä

c) käsiteltävä saamelaisneuvoston ja sen elinten toimintakertomukset ja neuvoston tilintarkastuskertomus

d) valittava saamelaisneuvoston jäsenet

e) käsiteltävä ne asiat, jotka on ilmoitettu valtuuskunnille kuukautta ennen konferenssia sekä asiat, joiden käsittelyyn ottamisen kunkin valtuuskunnan enemmistö hyväksyy.

Saamelaiskonferenssi voi sitä paitsi oman päätöksensä mukaan käsitellä muita asioita, joissa ei tehdä lopullista päätöstä.

Ylimääräinen saamelaiskonferenssi käsittelee ainoastaan kutsussa erityisesti mainitut asiat.

13 § SAAMELAISNEUVOSTON KULTTUURILAUTAKUNTA

Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunnalla on vastuu saamelaisen kulttuurin tukijärjestelmistä, jotka kanavoidaan saamelaisneuvoston kautta sen hyväksymien erityisten päätös- ja toimintajärjestelmien mukaisesti. Saamelaisneuvosto tai työvaliokunta voivat myös antaa kulttuurilautakunnan tehtäväksi valmistella ja/tai järjestää kulttuuriin liittyviä tilaisuuksia.

Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunnan nimittää saamelaisneuvosto. Lautakunnassa on 5 jäsentä. Joka maasta yksi ja viides jäsen Saamelaisneuvostosta. Jäsenillä ja varajäsenillä kaksi(2)-vuotinen toimikausi, joka vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajan nimittää saamelaisneuvosto.

Saamelaiset taide- ja kulttuurijärjestöt ehdottavat itse edustajansa. Taide- ja kulttuuri­järjestöjen paikkojen tulee vuorotella järjestöjen kesken, niin että pitkällä aikavälillä saavutetaan mahdollisimman laaja-alainen eri taide- ja kulttuuritoiminta-alojen edustus. Jos jäsen tai varajäsen jättää paikkansa toimikautensa aikana, ehdottaa hänen edustamansa järjestö uutta henkilöä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET

Näiden sääntöjen muuttamisesta on voimassa seuraavaa:

a) Sääntöihin voidaan tehdä muutoksia sääntömääräisen saamelaiskonferenssin päätöksellä, jota kannattaa kunkin maan valtuuskunnan enemmistö ja vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista paikalla olevista konferenssin edustajista, tai

b) Kahden peräkkäisen sääntömääräisen saamelaiskonferenssin päätöksellä, kun kaikkien valtuuskuntien enemmistöt tukevat päätöstä molemmissa konferensseissa.

15 § SAAMELAISNEUVOSTON LAKKAUTTAMINEN

Saamelaisneuvosto voidaan lakkauttaa kahdessa peräkkäisessä sääntömääräisessä saamelais­konferenssissa kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä tehdyllä lakkauttamis­päätöksellä, kun jokaisen valtuuskunnan enemmistö on kannattanut lakkauttamista.

16 § SÄÄNTÖJEN VOIMAAN ASTUMINEN

Säännöt on laadittu ja hyväksytty suomen-, norjan-, venäjän-, saamen- ja ruotsinkielisinä. Kaikki kieliversiot ovat yhtäpitäviä ja yhtä todistusvoimaisia.

Säännöt astuvat voimaan, kun saamelaiskonferenssi on ne hyväksynyt.