Arkisto

Lausunto arktisesta rautatiestä

Saamelaisneuvosto ei voi hyväksyä hankkeen jatkamista niillä vakavilla seurauksilla, joita hanke aiheuttaa saamelaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille.

 

Saamelaisneuvosto on saanut tietää, että Suomen ja Norjan liikenne- ja viestintäministerit ovat sopineet jatkavansa Arctic Railway -hankkeen selvitystä saadakseen pohjan päätöksenteolle rautatien rakentamisesta Suomen Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Lehdistötiedotteiden mukaan kahden valtion viranomaiset saattavat päätökseen rautatieprojektin rakentamisen teollisuuden ja matkailun kehittämiseksi sekä liikenneyhteyden vuoksi Keski-Eurooppaan ja Aasiaan.

 

Saamelaisneuvoston mielestä Suomen ja Norjan viranomaiset ovat parhaillaan pakottamassa laajamittaista teollista kehitystä saamelaisten perinteisillä alueilla kunnioittamatta saamelaisten tarpeita ja edustavia elimiä kunnolla. Poronhoidon, perinteisen maankäytön ja saamelaisten perinteisten maiden säilyttäminen on perusta saamelaisen kielen ja kulttuurin säilymiselle. Arktinen rautatie aiheuttaa suuria ristiriitoja ja pirstaloitumista laajoilla ja tärkeillä saamelaisten porojen laidunalueilla ja luontoalueilla.Rautatiellä on merkittäviä kielteisiä seurauksia porotaloudelle, muille luontaiselinkeinoille ja koko saamelaiskulttuurille. Saamelaisten osallistumisoikeuksien noudattamatta jättäminen tällaisen ulottuvuuden omaavan teollisen projektin päätöksentekoprosessiin on mielestämme kansainvälisen oikeuden selvä rikkominen. Arktisen rautatiehankkeen prosessi kieltää saamelaisten perusoikeudet ja rikkoo sekä maaoikeuksia että kulttuuria ja kieltä kokonaisuutena.

 

Saamelaisneuvosto viittaa saamelaisten poronhoitoyhteisöjen edustajien esittämään vakavaan huoleen. Arktisen rautatien reittivaihtoehdot, joko Inarinjärven itä- tai länsipuolelta, leikkaisivat porojen tärkeitä laidunalueita ja vaellusreittejä. Tämä vaikuttaa poronhoitoyhteisöjen tuloihin ja olemassaoloon koko alueella Suomen Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. On myös erittäin tärkeää tarkastella niitä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, joita arktisella rautatiellä olisi ei pelkästään perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon vaan myös kalastukseen, metsästykseen ja keräilyyn, jotka kaikki yhdessä muodostavat saamelaiskulttuurin perustan.

 

Saamelaisneuvosto ei voi hyväksyä hankkeen jatkamista niillä vakavilla seurauksilla, joita hanke aiheuttaa saamelaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille.

 

Saamelaisneuvosto tukee Suomen ja Norjan Sámediggien (Saamelaiskäräjien) sekä Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston vaatimusta arktisen rautatiehankkeen kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten arvioimiseksi.

 

Saamelaisneuvosto pyytää Norjan ja Suomen viestintä- ja liikenneministereitä aloittamaan välittömästi jo olemassa olevien loukkausten kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin, joita kaikki asianomaiset saamelaiset poronhoitoyhteisöt ovat vaatineet alueelliselta maankäytön suunnitteluprosessilta. Viranomaisten olisi tehtävä tämä arviointi neuvottelemalla, yhteistyössä ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä saamelaisten sidosryhmien kanssa ja tarjottava riittävästi varoja tähän tehtävään.

 

 

Lisäksi Saamelaisneuvosto pyytää ministereitä neuvottelemaan asiaankuuluvien saamelaisten oikeudenhaltijoiden ja Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa varmistaakseen, että saamelaisten oikeudet ja tarpeet suojataan varhaisessa vaiheessa ennen päätösten tekemistä. On tärkeää, että asiasta vastaavat viranomaiset käyvät vilpittömässä mielessä neuvotteluja jotta saamelaisten oikeudet vapaaseen, tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen täyttyvät.

 

Saamelaisneuvosto, joka edustaa yhdeksää saamelaista järjestöä kaikissa niissä neljässä kansallisvaltiossa, joissa saamelaiset asuvat, pitää tiivistä vuoropuhelua asiasta sidosryhmien, saamelaisten oikeudenhaltijoiden ja Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa.

 

Saamelaisneuvosto on myös käynyt vuoropuhelua kokouksessa Inarissa 21. syyskuuta 2018 asianomaisten paliskuntien, saamelaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa, jotka pyysivät Saamelaisneuvostoa tekemään tämän julkilausuman.