Kansalliset symbolit

"...Minä myös haluan mainita, että on monia kansoja, joilla on odotuksia että saamelaisilla on omat tuntomerkit ja että saamelaisilla pitää olla tuntomerkki sellaisella perusteella, että saamelaiset ovat yksi kansa ja meillä on oma alueemme."

Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Lars Anders Baer, saamelaisten XIII konferenssissa, Åre 13.-15.8.1986

 

Kansalliset symbolit kokoavat kansan, koska ne muodostavat kansallisen ja kansan arvot, tavoitteet ja historian symbolisen edustuksen. Symboleja käytetään eri tapahtumissa ja juhlallisuuksissa. Esimerkkinä ovat saamen lippu, saamelaisen liputuspäivät, saamelaisten kansallispäivä ja saamen suvun laulu.

Saamen lippu - Sámi leavga

Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen lippu riippumatta siitä, missä maassa he asuvat. 

Saamelaisten 13. konferenssi Åressa 1986 päätti, millainen saamen lipun tulee olla. 

Saamelaisneuvosto järjesti kilpailun suunnitella uusi saamen lippu ja kilpailupalkintona oli 2 000 markkaa. Saamelaisneuvoston lipputyöryhmässä olivat Rose Marie Huuva, Kaaren Kitti ja Máret Sárá. Kilpailuun osallistui yhteensä 27 henkilöä, jotka ehdottivat 74 lippuehdotusta, muun muassa Synnøve Persenin suunnittelema lippu, jota oli käytetty epävirallisesti siihen asti.

Åren saamelaiskonferenssi hyväksyi Astrid Båhlin lippuehdotuksen. Astrid Båhl on kotoisin Yykeänvuonosta Norjasta. Lipun pohjana on siihen asti käytetty saamen lippu, mutta lippuun oli lisätty vihreä väri ja ympyrä. Suunnittelija kutsuu lippua "saamelaiset ovat auringon lapsia". Punainen puoliympyrä kuvastaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuvastaa kuuta. 

Yleiset saamelaisten liputuspäivät - Sámi leavgabeaivvit

Yleiset saamelaisten liputuspäivät päätettiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, Murmanskin saamelaiskonferenssissa 1996 ja Trondheimin saamelaiskonferenssissa 2017: 

  1. Helmikuun 6. päivä - Saamelaisten kansallispäivänä juhlistetaan ensimmäistä yhteistä saamelaiskokousta Trondheimissä 1917
  2. Maaliskuun 2. päivä - Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä 1996
  3. Maaliskuun 25. päivä - Marian päivä on saamelaisten perinteinen juhlapäivä
  4. Juhannuspäivä - yleinen pyhäpäivä
  5. Elokuun 9. päivä - YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
  6. Elokuun 15. päivä - Saamen lipun hyväksymispäivä 1986
  7. Elokuun 18. päivä - Saamelaisneuvoston perustamispäivä 1956
  8. Elokuun 26. päivä - Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä 1993
  9. Lokakuun 9.päivä - Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä 1989
  10. Marraskuun 9.päivä - Saamelaisvaltuuskunnan (Sámi Parlamenta) perustamispäivä 1973
  11. Marraskuun 15. päivä - Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä 1875. Hän kirjoitti sanat saamelaisten kansallislauluun.
  12. Marraskuun 29. päivä - Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä

Saamelaisten kansallislaulu - Sámi álbmotlávlla

Saamelaisten kansallislaulu tai saamen suvun laulu on hyväksytty Åren saamelaiskonferenssissa 1986. Saamen suvun laulu on runo, jonka kirjoitti Isak Saba. Hän julkaisi Sagai Muittalægje sanomalehdessä vuonna 1906. Laulun on säveltänyt Arne Sørli ja sävellys hyväksyttiin Helsingin 15. saamelaiskonferenssissa 1992. Sanat on käännetty pohjoissaamenkielestä muille kielille.

Saamelaisten kansallispäivä - Sámi álbmotbeaivi

Saamelaisten kansallispäivä on helmikuun 6. päivänä ja päivää juhlitaan ympäri saamelaisaluetta. Silloin pidettiin ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous Trondheimissa 1917. Saamelaiset kokoontuivat silloin ensimmäisen kerran käsittelemään yhteisiä saamelaisasioita yli valtakunnan rajojen. Päivää juhlittiin ensimmäisen kerran 1993.