Mihttu lea suddjet, ođđasis ásahit ja ovddidit ceavzilis ávkkástallama ekovuogádagain, sihkkarastit ceavzilis meahccehálddašeami, hehttet sáttoguovlluid leavvama, bissehit ja jorgalahttit eatnamiid billisteami, ja bissehit šládjavalljivuođa hedjoneami.








30% eatnamis lea meahccin. Meahcis lea borramuš ja suodji, dat hehtte dálkkádatrievdamiid, váldá vára biologalaš máŋggabealatvuođas, ja lea ruoktun ja eallinvuođđun ollu eamiálbmogiidda. Maiddá Sámis lea meahcci dehálaš ja geavahuvvo ollu. Maŋimuš logijagiid lea industriijalaš ja stuorraskála muorračuohppan lassánan, ja dat dagaha ahte lea dehálaš sihkkarastit ahte sámi ealáhusat ja ekologalaš, ekonomalaš, sosiála kultuvrralaš árvvut eai áitojuvvo das.

 

Areálat ja beassan guohtuneatnamiidda lea eaktun vai árbevirolaš boazodoallu galgá sáhttit seailut. Boazodoalu ceavzilvuhtii lea ge justa dat ahte eatnamat álelassii leat áitojuvvon, huksemiid ja eanet johtolagaid geažil, stuorámus áittan. Servodat gos olmmošlohku lassána, olbmot mat johtet eanet ja olbmuid astoáiggedoaimmat hástalit boazodoalu eanet ahte eanet. Guohtuneatnamat mat ovdal bállejedje ráfis leat unniduvvon, veahážiid veahážiid, iešguđetge sisabahkkemiid geažil. Boazoguohtuneatnamiid ja ekovuogádagaid industrialiseren gáttis sáhttá čatnat njuolga SDG 15:i.