Mihttu lea jávkadit nealggi, olahit biebmosihkkarvuođa ja buoret borrama, ja ovddidit ceavzilis eanandoalu.







Mii berret ođđa čalmmiiguin geahččat mo mii gilvit, juohkit ja geavahat min biepmu. Jus mii dahkat dan riekta, de sáhttá eanandoallu, boazodoallu, bivdin ja guolásteapmi addit eleš biepmu buohkaide, ja seammás leat dehálaš sisaboahttun máŋgasiidda.

Árbevirolaš luondduávkkástallan ja árbevirolaš biepmokultuvra lea nanus Sámis. Danne lea dehálaš suddjet ealli resurssaid ja daid šaddan- ja eallinguovlluid. Mii fertet sihkkarastit ahte sáhttá háhkat buhtes ja dearvvašlaš biepmu luonddus maidda boahtteáiggis. Seammás ferte láhčit vai eambbosat sáhttet ávkkástallat luonddu árbevirolaš vuogi mielde ja seailluhit ođasmahtti luondduresurssaid.

Ovdal 2030 galgá eanandoalu smávvaskalabuvttadeddjiid buvttadeapmi ja sisaboahtu duppalastot. ON namuha eamiálbmogiid dán oktavuođas, ja lea lunddolaš ahte boazodoallu maid berre gullat dasa.

Ceavzilis vuogádagat biepmobuvttadeapmái galget leat gárvásat ovdal 2030, ja nu leat mielde bisuhit ekovuogádagaid, ja šaddat buoribun heivehit dálkkádatrievdamiidda, ekstremadálkkiide ja eará roasuide. Dát lea maiddá dehálaš sámi ealáhusaide. Ealáhusat sámi guovlluin fertejit leat ceavzilat. Guolásteapmi, boazodoallu, eanandoallu, duodji, meahcástallan ja dát ealáhusat lotnolassii ovddastit ealáhusaid mat leat ceavzilis, sámi kulturguoddit.