Mihttu lea hukset nana infrastruktuvrra, ovddidit fátmmasteaddji ja ceavzilis industrialiserema ja leat mielde dagahit ođđahutkama.








Vai servodat galgá doaibmat ferte infrastruktuvra leat sajis. Dat lea eaktun vai šaddá eanet lassáneapmi ja buvttadanmunni, ja vai oahpahus- ja dearvvašvuođafálaldagat buorránit. Teknologiija ja ođđahutkan sáhttá leat mielde čoavdit biraslaš hástalusaid mat bohciidit go hukse infrastruktuvrra.

 

Infrastruktuvrra huksen, dávjá oktanaga dainna ahte luondduresurssat ávkkástallojuvvojit eanet, lea dehálaš ášši Davviriikkain, Eurohpás ja globálalaččat. Go Árktalaš jieŋaid suddama oktavuođas, ja boahtteáiggi vejolašvuođain eanet skiipajohtolagain Buollaábis, ovdanbukto prošeakta"Arctic Railway", ruovdemáđii mii vuosttamužžan galgá huksejuvvot guorbmejohtolahkii gaskal Girkonjárgga ja Roavvenjárgga (ja das viidásat eurohpálaš kontinentii), čoavddusin dasa ahte Kiinnás ja máilmmis stuorru dárbu luondduriggodagaide. Sámi eiseválddit, organisašuvnnat ja báikkálaš ealáhusdoallit leat deattuhan ahte dákkár huksen buvttášii stuorra negatiiva váikkuhusaid sámi ealáhusaide guovllus, ja nuortalaččaid kultuvrra ceavzimii.

 

SDG 9 lea maid dutkama ja ođđahutkama birra. Lea celkojuvvon mihttun ahte stáhtat galget nannet dieđalaš dutkama ja oalgguhit ođđahutkama. Dat lea maid dehálaš Sámis, gos leat ollu fáttát maid livčče dárbu dutkat.