Ilmastonmuutos Saamenmaalla

Yhteistyössä Norjan Saamelaiskäräjien kanssa Saamelaisneuvosto on tuottanut raportin ilmastonmuutoksesta Saamenmaalla.

 
 

Yhteistyössä Norjan Saamelaiskäräjien kanssa Saamelaisneuvosto on tuottanut raportin ilmastonmuutoksesta Saamenmaalla, jonka tarkoituksena on antaa yleiskuva ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista saamelaiseen kulttuuriin, elinkeinoihin ja yhteiskuntaan. Raportti koostuu olemassa olevasta tutkimuksesta ja tiedosta sekä saamelaisten perinnetietäjien havainnoista. Se sisältää kuusi lukua, jotka kuvaavat havaittuja ja ennakoituja ilmasto- ja ympäristömuutoksia globaalisti, Arktiksella ja Saamenmaalla sekä antavat suosituksia tulevaisuuden suunnalle.

Saamelaisneuvosto toivoo, että tämä raportti lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista saamelaisessa kontekstissa ja että se voi olla alku kattavammalle työlle ilmastonmuutoksen vaikutusten parissa Saamenmaalla ja saamelaisten keskuudessa.


Haluamme ilmaista syvimmän kiitollisuutemme kaikille saamelaisille tietäjille, jotka ovat käyttäneet aikaa jakamaan ajatuksiaan, kokemuksiaan ja havaintojaan ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista, sekä siitä, miten tämä vaikuttaa heidän elämäänsä.
— Aslak Holmberg, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja

Löydökset:

  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisilla alueilla tapahtuvat suuremmassa mittakaavassa ja nopeammin kuin mihin on totuttu lähihistoriassa ja paljon nopeammin kuin muilla maailman alueilla.

  • Ilmastonmuutoksen arvioidaan aiheuttavan kauaskantoisia seurauksia Saamenmaan luonnolle, ekosysteemeille ja niiden koostumukselle ja näin ollen koko saamelaiselle kulttuurimaisemalle. Koska meillä saamelaisilla on vahva yhteys maahan kulttuuristen käytäntöjemme, perinteidemme ja elinkeinojemme kautta, ympäristöolosuhteiden muutokset vaikuttavat suoraan yhteiskuntaamme.

  • Arktisessa kontekstissa ilmastonmuutos on vaikuttanut negatiivisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä lisännyt loukkaantumisten, ruokaturvattomuuden sekä ruoka- ja vesiperäisten sairauksien riskiä. Erityisesti ruokaturvallisuus on huolenaihe Arktisten alkuperäiskansojen keskuudessa, jotka ovat riippuvaisia ympäristöstä elannon, elinkeinojen ja identiteetin saamiseksi.

  • Tutkimukset ja saamelaisten perinnetietäjien todistukset osoittavat, että saamelaiskulttuurin on jo täytynyt sopeutua käynnissä olevaan muutokseen ja mukauttaa toimintaa ja kulttuurikäytäntöjä esimerkiksi turvattomien jää- ja lumiolosuhteiden, uusien sääolos​​hteiden, lajien levinneisyyden ja runsauden muutosten vuoksi.

  • Ilmastonmuutos Saamenmaalla on lisännyt vaarojen ja loukkaantumisten riskiä, mutta myös ruokaturvattomuutta ja esimerkiksi muuttuneeseen ruokavalioon liittyviä sairauksia.

  • Ilmastonmuutoksella on ollut negatiivinen vaikutus mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutos yhdessä muiden paineiden kanssa on johtanut lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen, huoleen ja masennukseen. Fyysinen ja psyykkinen stressi on noussut kasvavaksi huolenaiheeksi poronhoitajille ja heidän perheilleen. Muiden saamelaiselinkeinojen ja kulttuuritoimintojen parissa toimivien ihmisten reaktioita samankaltaisiin stressitekijöihin ei kuitenkaan tiedetä.

  • Saamenmaalla on suuri tietoaukko ja kriittinen tarve suuremmalle keskittymiselle terveyteen ja hyvinvointiin liittyen ilmastonmuutokseen ja muuttuneisiin ympäristöihin laajemmasta näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoidaan aiheuttavan lisäseurauksia ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle, mikä vaikuttaa lajien runsauteen ja levinneisyyteen. Tämä saattaa aiheuttaa vakavia vaikutuksia saamelaiseen kulttuuriin, elinkeinoihin ja toimeentulotoimiin sekä vaikuttaa suoraan ruokaturvaamme. Perustavanlaatuisten muutosten ja riskien kohtaamiseksi ja niihin vastaamiseksi tarvitaan uusia, monitieteisiä toimenpiteitä ja strategioita sopeutumiseen, jotta elämään, kulttuuriin ja hyvinvointiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia voidaan minimoida ja lieventää. Ennakoidut haasteet edellyttävät kohdennettua ja koordinoitua toimintaa saamelaisjärjestöiltä ja edustuksellisilta instituutioilta sekä kansallisilta hallituksilta kaikilla tasoilla. Mahdollistavia tekijöitä ovat lisääntynyt joustavuus, vahvat saamelaisinstituutiot ja saamelaisen alkuperäistiedon asianmukainen tunnustaminen ja käyttö. Tämä edellyttää myös suurempaa tietämyksen tuottamista siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin saamelaisyhteiskunnan osa-alueisiin. Lisäksi ilmastotoimien on tunnustettava terveyspolitiikan olennainen osa ja terveystoimien ilmastopolitiikan olennainen osa. Muita tärkeitä sopeutumisen osia ovat hätävalmius, tietoaukkojen käsittely esimerkiksi nousevien elintarviketurvallisuusuhkien ja kulttuurimuutoksen mahdollisiin pitkäaikaisiin vaikutuksiin liittyen. Näiden toimien kattava ja perustavaa laatua oleva edellytys on saamelaisten oikeuksien, itsemääräämisoikeuden ja kumppanuuden täydellinen tunnustaminen saamelaisväestön kanssa.

Raportti on kirjoitettu englanniksi ja käännetään pohjoissaameksi ja norjaksi.


Lue koko raportti täältä: