Sámiráđđi lea ovttas Norggabeal Sámedikkiin ráhkadan raportta dálkkádatrievdamiid birra Sámis man ulbmil lea govvidit dálkkádatrievdamiid ja daid váikkuhusaid sámi kultuvrii, eallinvuohkái ja servodahkii. Raporttas leat guhtta kapihttala ja čoahkkáigeassu dálá dutkamis ja sámi árbediehtiid máhtuin ja vásáhusain. Raporta govvida muhtun áicojuvvon ja vurdojuvvon dálkkádat- ja birasrievdamiid – sihke máilmmiviidosaččat, Árktalaš guovlluin ja Sámis – ja raporta buktá maiddái rávvagiid mo ain bargat viidáseappot dálkkádatrievdamiid ektui.

Sámiráđđi sávvá ahte dát raporta lasiha máhtu sihke dálkkádatrievdamiid birra Sámis ja daidda guoski váikkuhusaid sámi oktavuođas, ja ahte dat sáhttá šaddat álgun viidát bargui movt dálkkádatrievdamat váikkuhit Sápmái ja sámi álbmogii.

Čoahkkáigeasu ja váldogávdnosat:

• Dálkkádatrievdamiid váikkuhusat árktalaš guovllus dáhpáhuvvet dakkár viidodagas ja leavttuin maid eat leat ovdal áican, ja ollu jođáneappot go ovdal leat rehkenastán, maiddái go buohtastahttá eará guovlluiguin máilmmis.

• Dálkkádatrievdamiid dihte de vurdojuvvojit Sámis stuorra váikkuhusat lundui, ekovuogádagaide ja daid čatnosiidda, ja nu maiddái olles sámi kulturduovdagii. Sápmelaččain lea nanu gullevašvuohta min guovlluide min kultuvrralaš vieruid, árbevieruid, áigáiboađu ja eallinvuogi bokte, ja dannes váikkuhit birasdiliid rievdamat min servodahkii njuolga.

• Árktalaš oktavuođas leat dálkkádatrievdamat váikkuhan negatiivvalaččat mentála dearvvašvuhtii ja čálgui, ja leat lasihan vahágiid, biebmoeahpesihkarvuođa ja borramuša- ja čázi dolvojuvvon/fievrruduvvon dávddaid vára. Biebmosihkarvuohta lea oalle áitojuvvon dán oktavuođas – ja dat guoská erenoamážit árktalaš álgoálbmogiid, geat sorjástit birrasii ja dan resurssaid áimmahuššamii, kultuvrra ja identitehta hárrái.

• Sihke dutkan ja sámi árbediehtiid duođaštusat čájehit ahte sámi kultuvra lea juo gártan heivehit iežas rievdamiidda mat leat dáhpáhuvvamin ja dainna lágiin heivehit doaimmaideaset ovdamearkka dihtii eahpesihkkaris jiekŋa- ja muohtadilálašvuođaid, ođđa áigodatdilliid ja šlájaid leavvama ja leavvama rievdamiid dihte.

• Dálkkádatrievdamat Sámis leat lasihan váraid ja vahágiid, muhto maiddái borramušsihkarvuođa ja buozalmasvuođaid ovdamearkka dihte rievdaduvvon biebmodoalus.

• Dálkkádatrievdamiin lea leamaš fuones váikkuhus mentála dearvvašvuhtii ja čálgui. Dálkkádatrievdamat ovttas eará nođiiguin leat dagahan eanet huša, balu, ja lossa miela. Ovdamearkka dihte lea rumašlaš ja psykalaš hušša šaddan stuorát váttisvuohtan boazodolliide ja sin bearrašiidda. Dattege ii leat diehtu mo sii geat leat aktiivvalaččat eará sámi ealáhusain ja kultuvrralaš doaimmain ja geat vásihit sullasaš huššafáktoriid reagerejit ja ožžot dan.

• Lea stuorra máhtolašvuohta ja kritihkalaš dárbu eanet čalmmustahttit dearvvašvuođa ja čálggu dálkkádatrievdamiid ja rievdan birrasiid ektui Sámis viiddit perspektiivvas.

Vurdojuvvo ahte dálkkádatrievdamiid váikkuhusat ekovuogádahkii ja biologalaš šláddjiivuhtii dagahit vel eanet váikkuhusaid iešguđetlágan šlájaid gávdamii ja leavvamii. Dát mielddisbuktá riskka duođalaš ja negatiiva váikkuhusaide sámi kultuvrii, eallinláibái ja eallinvuohkái. Dat sáhttá maiddái dagahit njuolggo váikkuhusaid min biebmobuvttadeapmái. Go galgá dustet daid stuorra rievdadusaid ja riskkaid mat leat vuordimis dálkkádatrievdamiid dihte, de oaivvilda Sámiráđđi ahte gáibiduvvojit ođđa diehtagiidgaskasaš ja surggiidgaskasaš doaibmabijut ja heivehallanstrategiijat mat unnidit ja váidudit negatiiva váikkuhusaid eallimii, kultuvrii ja čálgui. Viidáseappot gáibiduvvojit ulbmillaš ja oktiiordnejuvvon doaibmabijut sihke sámi organisašuvnnain ja sámi demokratálaš ásahusain, ja dasto nationála ráđđehusain buot dásiin. Fáktorat mat dahket dán vejolažžan, leat eanet dávggas, nanu sámi ásahusat ja sámi árbedieđu duohta dohkkeheapmi ja geavaheapmi. Dát mielddisbuktá maiddái eanet diehtobuvttadeami das mo dálkkádatrievdamat váikkuhit buot beliide sámi servodagas. Dasa lassin ferte dohkkehuvvot ahte dálkkádatdoaibmabijut leat deaŧalaš oassi dearvvašvuođapolitihkas, ja dearvvašvuođadoaibmabijut leat deaŧalaš oassi dálkkádatpolitihkas. Eará dehálaš oassi heiveheamis lea heahtegearggusvuohta. Mii fertet dustet diehtováilliid ovdamearkka dihtii go guoská ođđa riskkaide biebmosihkarvuhtii, dahje guhkesáiggi váikkuhusaide mat sáhtaše dagahit kultuvrralaš rievdamii. Dáid doaibmabijuid vuođđun lea sámiid vuoigatvuođaid ja iešmearrideami ollislaš dohkkeheapmi, ja seammás ahte sámi álbmoga oasálašvuohta sihkkarastojuvvo.

Raporta lea čállojuvvon eaŋgalasgillii ja jorgaluvvo davvisámegillii ja dárogillii.

loga olles raportta dás: