Filling the EU-Sápmi knowledge gaps

Sámiráđi miellahttuorganisašuvnnat leat áiggiid čađa dovddahan dárbbu eanet dieđuide ja vásáhusaid lonohallamii das mo EU njuolggadusat, mearrádusat, oaivilat ja ávžžuhusat čuhcet sápmelaččaid árgabeaivái. Maiddái Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR) lea guhkká čujuhan dákkár dárbbuide. Mo sáhttá EU buorebut gullat sámi jiena ja mo sáhtašeimmet ásahit ja hábmet bissovaš gulahallanvuogi EU ja sápmelaččaid gaskkas. Dát prošeakta lea ge dasto vuolgán sihke Sámi politihkalaš dásis ja siviila servodagas. 

Sámiráđđi ovttas Suoma Sámi Nuoraiguin ožžo čakčamánus 2019 ruhtadeami EU Interreg Nord prográmmas prošektii man namma lea ” Filling the EU-Sápmi knowledge gaps”. Prošeavtta ulbmil lea duddjot diehtovuođu EU-Sámi áigeguovdilis fáttáin ja hábmet strategiija mo boahttevuođas bargat EU ektui, ja ná nannet oktavuođaid gaskal Sámi ja EU. Prošeavttas leat njeallje váldodoaimma; oahpahalli prográmma, kursaráidu áigeguovdilis EU-Sápmi fáttáin, lágidit vuosttaš ”Sámi vahkku” Brusselis ja ásahit EU-Sámi jurddabeasi mas sámi áššedovdit leat fárus. 

Prošeavtta leat ruhtadan Interreg Nord, Lappi Lihttu, Sámediggi Norggas, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda, Region Norrbotten ja Region Västerbotten.

OĐĐASAT

Prošeakta lea ásahan ráđđeaddi EU-Sápmi Jurddabeasi mas leat iešguđet ge fágasuorggit mielde. Jurddabeasis leat 6 miellahttu, geat buohkat leat sámi áššedovdit iežaset surggiin. Miellahtut leat Norggas, Ruoŧas ja Suomas eret. Áššedovdit ovddastit earret eará sámi ealáhusaid, sámi mearrideaddjit, akademihkkarat ja siviila sámi servodaga.

EU-Sápmi Jurddabeasi ulbmilin lea čohkket sámi čehpiid smiehttat ja bargat strategalaš plánenproseassain das mo Sápmi berrešii hábmet sajádaga EU ektui. Jurddabeasi bokte mii galgat čohkket dieđuid ja jurdagiid mat leat innovatiivva ja mat hásttuhit politihkalaš ságastallama EU ektui Sámis. EU-Sápmi Jurddabeassi galgá buvttadit ávkkálaš guorahallamiid makkár vejolašvuođat Sámis leat EU ektui.          

EU-Sápmi Jurddabeassi šaddá vuosttaš deaivvadanbáiki iešguđet surggiide ja ealáhusaide mii addá sidjiide vejolašvuođa ságastallat daid vejolašvuođaid birra mat Sámis dál leat. Guovddáš áššin lea mo sáhttit EU vehkiin sihkkarastit suvdinnávccalaš ovdáneami sámi eavttuid vuođul.

EU-Sápmi Jurddabeasi bargu organiserejuvvo dán málle mielde:

• Jurddabeasis galget 8 fysalaš deaivvadeami mat guhtege bistet 2 beaivvi. Goit okta čoahkkin guđege riikkas: Norggas, Ruoŧas ja Suomas.          

• Jurddabeassi galgá buvttadit policy čállosa mas árvaluvvo mo Sápmi sáhtašii eanet stratgealaččat bargat EU ektui. Dát ovdanbuktojuvvo 22. Sámiid konferánssas Váhčiris miessemánus 2022.

• Mii leat nammadan čuovvovaš oasseváldiid EU-Sápmi Jurddabeassái;

Sápmi - EU strategiija lea dál almmohuvvon. Loga dan dás!

Mii leat nammadan čuovvovaš oasseváldiid EU-Sápmi Jurddabeassái;

Oahpahalli prográmmii gullá praktihkalaš oahppu prošeaktahálddašeamis ja mo Sámiráđđi ovddida sámi beroštumiid iešguđet ge EU ásahusaid ektui.

Váilevaš bargovásáhusat sáhttá dagahit váttisin fitnet buori barggu, maiddái Sámis. Guhkes gaskkat sámi báikegottiin ja stuorra gávpogiin maid sáhttá dagahit váttisin gávdnat eará bargguid go sámi ealáhusain. Lea hástalus sámegiela ja árbevirolaš máhtu seailluheapmái jus sámi servodagat guorranit go sápmelaččat bággehallot fárret stuorát báikkiide. Seammás sámi servodagat dárbbašit sápmelaččaid bissut báikkálaččat nu ahte sáhttet leat mielde ovddideamen servodatovdáneami sámi eavttuid mielde. Sámiráđis, mii ovddasta sámi siviila servodaga ja mas leat guhkes hárjáneapmi riikkaidgaskasaš bargguin, lea erenoamáš sajádat ovddidit dieđuid ja gelbbolašvuođa Sámis.

Prográmma ulbmiljoavku leat nuorra sápmelaččat geat leat oahppu gazzamin dahje geat leat geargan oahpuin ja háliidit bargat sámi áššiiguin EU ektui. Oahpahalliprográmmas galget leat oktiibuot golbma oahpahalli Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Oahpahallit virgáduvvojit ollesáigge gitta geassemánnui 2022 ja ožžot guhtege bagadalli. Sii galget maid oassálastit kurssain mat prošeavtta olis lágiduvvojit. Prográmmas galgá sámegiella geavahuvvot.

Ulbmil prográmmain lea ahte nuorra sápmelaččat galget oažžut áigeguovdilis bargohárjáneami sámi bargobirrasis. Oasseváldit galget oahppat mo Sámiráđđi bargá iešguđetge EU ásahusaid ektui ovddidan dihte sámi beroštumiid. Sii galget maid beassat vásihit makkár rájárasttildeaddji bargovejolašvuođat leat Sámis. Teorehtalaš ja praktihkalaš barggu bokte iešguđet ge ossodagain Sámiráđis, besset oahpahallit oahpásmuvvat organisašuvnnain ja oaidnit mo visot lea čatnon oktii.

Nubbi ulbmil prográmmain lea ahte oahpahallit besset čatnat formála fierpmádaga eará sápmelaččaiguin geain lea beroštupmi EU ektui. Mii oaidnit ahte oahpahalli prográmma sáhttá vuolggahit dehálaš deaivvademiid nuorra sápmelaččaid gaskkas mii sáhttá dagahit stuorát mobilitehta Sámis.              

Prográmma goalmmát ulbmilin lea ahte oahpahallit oahpašedje mekanismmaid mat EU:s leat gulahallat álgoálbmogiiguin. Danin buot golbma oahpahallit galget oahppomátkái Brusselii gos sii galget oassálastit EU jahkásaš Álgoálbmot gulahallančoahkkimii, galledit Eurohpá parlameantta ja eará relevánta EU ásahusaid.

Oahpahalliprográmma sajit ledje ohcan láhkai geassemánus borgemánu beallemuddui. Golbma oahpahallivirgái bohte oktiibuot 14 ohcamuša. Norgga bealde válljejuvvui Anja Márjá Nystø Keskitalo, Ruoŧa bealde Susanna Israelsson ja Suoma bealde Ida-Maria Helander. Oahpahallit álge bargguideaset ođđajagimánus leat ollesáigásaččat virgáduvvon geassemánu lohppii, 2022. Loga eambbo oahpahalliid birra dás.

Sámiráđđi oaidná dárbbu loktet sámi servodaga gelbbolašvuođa EU ektui. Danin prošeakta lágida kursaráiddu man ulbmiljoavkun lea vuosttažettiin Sámiráđi miellahttuorganisašuvnnat, muhto leat maid rabas eará sámi ásahusaide ja joavkkuide. Okta kursa lágiduvvo Norgga bealde, ja eará golbma ges Suomas ja Ruoŧas. Skuvlejumi váldogiella lea davvisámegiella.

Kursaráiddus leat njealje modulat ja juohke modula bistá guokte beaivvi.           

Vuosttaš modulas geahčadat EU márkanvejolašvuođaid ja maiddái mo EU njuolggadusat sáhttet leat hehttehussan sámi buktagiidda ja bálvalusaide

Nuppi modula fáddán lea mo jođihit EU prošeavtta. Dát galggašii oasseváldiide addit buori vuođu vuolggahit ja jođihit EU prošeavttaid. Dán modulas galgá leat sihke teorehtalaš ja praktihkalaš oasit.  

Goalmmát modula fáddán lea mo EU bidjá politihkalaš eavttuid ja geahčadit mo sápmelaččat sáhttet váikkuhit EU mearrideddjiide nu ahte sámi perspektiivvat váldojuvvojit vuhtii EU mearrádusain. Guovddážis leat iešguđet váikkuhanvejolašvuođat.

Njealját modula oahpista EU iešguđet ge ásahusaide. 

Čuovo min ođasreivviid, ođđasiid ja sosiála media áigeguovdilis dieđuin gurssain!

EU lea máŋgii dovddahan dárbbu nannet iežas máhttu sámi kultuvrra ja eallima birra. Eanet gelbbolašvuohta sámi áššiin lea dárbbašlaš jus EU galgá joksat iežas mihtu oččodit seamma politihka álgoálbmogiidda olggobealde ja siskkobealde EU rájáid.  

Danin prošeakta lágida vuosttaš Sámi vahkku Brusselis 2022 (ESW2022). Sámi vahkku ulbmilin lea šaddat jahkásaš dáhpáhussan man bokte hukse nana gaskavuođaid EU ásahusaiguin.              

ESW2022 ulbmiljoavkkut leat EU ásahusaid byrokráhtat, parlameantta lahttut, našunála parlameanttaid lahttut ja eará riikkaidgaskasaš ásahusat mat leat Brusselis. Maiddái Sámi siviila servodat, ja erenoamážit sámi nuorat, leat ulbmiljoavkkus.                

ESW2022 galgá láhčit vejolašvuođa jahkásaš doaluide Brusselis, mas sámi kultuvra ja eallin lea guovddážis. ESW2022 galgá dudjot deaivvadanbáikki sámi áššedovdiide ja EU mearrideddjiide gos sii sáhttet hábmet heivvolaš Eurohpálaš álgoálbmotpolitihka. Fierpmádagaid huksen ja dieđuid lonohallan lea guovddážis. Sámi servodat lea čujuhan dárbui loktet EU mearrideddjiid gelbbolašvuođa sámi áššiin. ESW2022 lea okta máŋggaid doaibmabijuin mii galggašii váikkuhit EU mearrádusaide iešguđet surggiin main sámiin leat beroštumit; giella, kultuvra, oahpahus ja sihke árbevirolaš ja ođđaáigásaš ealáhusat. Eanet máhttu ja áddejupmi sámi áššiin mearrideddjiid bealis, dagahivčče álkibun sápmelaččaide váikkuhit daid áššiin mat leat dehálaččat sámi eallimii ja kultuvrii.

Vuosttaš ESW2022 fáddán lea dáidda ja eatnamat (Art & Land). Prográmmas galget leat smávit doaimmat čatnon iešguđet fáttáide, panelaságastallamat ja seminárat. Dáppe besset sámi áššedovdit ságastallat njuolga EU mearrideddjiiguin. Doaluide gullet maid čájálmasat ja/ dahje konsearta mii čájeha sámi kulturvrra ođđaáigásaš doaibman. Lea dehálaš čájehit ahte sámi kultuvra lea ealli ja ahte dan sáhttá geavahit dáidagis ja ođđaáigásaš buktagiin ja ná hukset nanaguoddevaš sámi ealáhusa sámi eavttuid vuođul. Sámi biepmu lea dehálaš oassin sámi ealáhusain ja lea maid dehálaš oasis dáhpáhusa. Prošeavtta bokte mii lágidat deaivvadeami ESW2022 oasseváldiide mas guossohat sámi biepmu.

Vuosttaš EU-Sámi vahku lágiduvvo 20.-23. Geassemánu Brysselis.

Tweets about the projcet #EUSápmi

Prošeavtta ruhtadeaddjit: