Fitnu mihttomearit

Sápmái Buorrin -fitnu ulbmil lea hábmet nannoseabbo, ovttalaččat ja oinnolaččat sámi ovttasbargo- ja fitnodatfierpmádaga rájiid rastá.

Fidnu ovdanbuktá ođđa strategiijaid ja iská vejolašvuođaid, mat eai ovdal leat ávkkástallojuvvon. Okta guovddáš mihttomearri lea geahččalit viiddidit márkaniid golmma pilohttagávpogis Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Pilohttagávpotfitnus eakti duojit buktojuvvojit oinnolaš báikkiide, dego hoteallaide, gávppiide ja johtolatguovddážiidda.

Sápmái Buorrin viggá lasihit eakti duoji ja sámebuktagiid dovddusvuođa ja sihkkarastit, ahte oastit gávdnet eakti buktagiid kopiijaid sadjái. Fitnu guovddáš ulbmil lea maid ovddidit sámi fitnodatdolliid ja sin ámmátlaš máhtu skuvlejumiid, gurssaid ja bagadallama bokte ja arvvosmahttimiin nuoraid álggahit fitnodatdoaimma.

1. Ruhtarávdnji ruovttoluotta sámeservošii

   Duodjekopiijat devdet márkaniid, ja dát geahpeda eakti sámi buktagiid oinnolašvuođa ja gánnáhahttivuođa. Dát botnjasan dilli márkaniin ráddje sámefitnodagaid vejolašvuođa viidut, daningo golaheddjiin leat váttisvuođat dovdát ja válljet eakti buktagiid. Lasihemiin geavaheddjiid diđolašvuođa ja čielgaseabbo márkanfievrrideami, mii atnit ávkin olles sámeservoša ja riska sámekultuvrra ávkkástallamii ja ekonomalaš ávkki massimii geahppána.

2. Fitnodagaid nannen

   Rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ja skuvlejumi bokte mii sihkkarastit sámi buktagiidda viiddit dovddusvuođa ja sajádaga márkaniin. Mii doarjut sihke uhca ja gaskasturrosaš sámi fitnodagaid, maid mihttomearri lea stuorrut. Mii fállat sámi fitnodatdolliide heivehuvvon márkanfievrridanvugiid ja gurssaid, mat nannejit stuorrunkapasitehta. Goappáge joavkkus lea oktasaš mihttomearri: dorvvastit sámi kultuvrra beroškeahttá das, geat sin áššehasat leat.

3. Sámi kulturidentitehta suodjaleapmi

   Sápmái Buorrin ovddida ekologalaš suvdilvuođa nannemiin sámi fitnodagaid, mat atnet ávkin árbedieđu ja siktejit ehtalaš buvttadeapmái ja luondduriggodagaid suvdilis geavaheapmái. Duoji ja sámi giehtaduoji buvttadeapmi lea njoahci, geavaha luondduávdnasiid ja čuovvu gierdogeavaekonomiija prinsihpaid, seammás go dat unnidit buvttadeami birasváikkuhusaid ja seailluhit sámi kulturidentitehta. Guovddáš mihttomearri lea gárgehit márkanfievrridanvugiid, mat deattuhit alladásat, ehtalaččat ja suvdilit buvttaduvvon sámebuktagiid industriijalaš mássábuvttadeami sadjái.

4. Suvdilis márkanfievrridanmálliid gárgeheapmi

   Sámi fitnodagain váilot dávjá ekonomalaš resurssat ja márkanfievrridannávccat. Máŋggat doaibmit leat unna, iehčanas aktevrrat, ja dát váttásmahttá oinnolašvuođa oažžuma stuorát márkaniin. Struktuvrrat ja oktasaš geavadat váilot, mii heajuda smávva fitnodatdolliid vejolašvuođaid suodjalit immateriálarivttiid ja bargat oktasaš kulturárbbi vuođul.

5. Gálvomearkkaid dovddusvuođa lasiheapmi

   Dát fidnu vuođđuduvvá ovddit sámi gálvomearkaprošeavttaide. 1980-logus vuođđuduvvon Sámi Duodji -gálvomearka ođasmahttojuvvui jagi 2022 beaiváduvvon Sámi Duodji- ja Sámi Made -gálvomearkkaid mielde. Sámi duodjefitnodatdoallit miehtá Sámi leat váldán atnui gálvomearkkaid ja gálvomearkkaid geavaheddjiid máhcahat lea váldojuvvon vuhtii plánenmuttus.
   

Sámebuktagiid merkemis ja sertifiseremis leat leamaš čielga váillit, mii lea váttásmahttán golaheddjiid, eandalii mátkkošteddjiid, máhtu dovdát eakti sámi buktagiid mássábuvttaduvvon buktagiin. Oktilaš bránda lea vealtameahttun, vai sámi gálvomearkkaid jáhkehahttivuohta doalahuvvo. Sámi gálvomearkkaid ja suvdilis fitnodatdoaibmamálliid nannen ovddida rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu, nanne sámi fitnodagaid ja viiddida márkanfievrridanvejolašvuođaid.