Koronarajoitukset ja saamelaiset: Rajaseutujen asukkaiden oikeuksia kunnioitettava myös kriisin aikana

 

Koronapandemian myötä rajoitukset valtioin rajoilla ovat tiukentuneet myös Saamenmaalla. Rajoitukset jakavat saamelaisperheitä ja -yhteisöjä, jotka asuvat yli valtion rajojen. Rajoituksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia myös perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon. Matkustaminen valtioiden sisällä etelästä pohjoiseen on sallittua, vaikka etelässä tartuntatiheys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoisilla alueilla. Vaikuttaakin perusteettomalta, että pohjoisen yhteisöjen ja perheiden, jotka asuvat rajojen molemmin puolin, ei ole mahdollista ylläpitää perhesuhteitaan. Saamelaisneuvosto vaatii Saamelaisalueen valtioita ylläpitämään ja kunnioittamaan yli rajojen asuvien saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Saamelaisneuvosto on huolissaan koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta. Perusoikeuksien, kuten oikeus elämään ja väestön terveyden edistämisen, näkökulmasta monet pandemian aikaiset rajoituksen ovat olleet asianmukaisia. Rajoituksilla on kuitenkin vakavia seurauksia saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, erityisesti kokoontumis- ja liikkumisvapauteen sekä lasten oikeuksiin. Saamelaisten perinteisesti asuttamat alueet on jaettu neljään valtioon: Suomeen, Ruotsiin, Venäjään ja Norjaan. Useat saamelaisperheet asuvat ja työskentelevät yli valtion rajojen. Esimerkiksi työskennellessä Norjassa rajan ylitys on mahdollista, mutta perhesiteiden ylläpitäminen rajojen yli ei ole mahdollista. Tämä vaikuttaa perusteettomalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että valtioiden sisällä matkustaminen etelän korkean tartuntatiheyden alueilta pohjoisen alemman tartuntatiheyden alueille on edelleen mahdollista.

Rajasulut koronapandemian aikana ovat vaikuttaneet saamelaisten yhteisöjen, perheiden, perinteisten elinkeinojen harjoittajien, yrittäjien ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen. Saamelaiset taiteilijat, käsityöläiset sekä muut yrittäjät ovat joutuneet työttömiksi tiukkojen matkustusrajoituksien vuoksi. Rajoilla olevilla rajoituksilla ja tiukalla rajavalvonnalla on ollut negatiivisia vaikutuksia myös perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon ja rajat ylittäviin poronhoitotöihin, erityisesti Suomen ja Ruotsin rajalla.

Viranomaiset eivät ole vielä arvioineet, miten tiukentuneet rajoitukset valtion rajoilla vaikuttavat saamelaisten kollektiivisiin oikeuksiin. Tätä tulisikin tarkastella tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Valtiot eivät ole toteuttaneet neuvotellen ja yhteistyössä saamelaisten kanssa tehokkaita toimenpiteitä, jotka varmistaisivat saamelaisten oikeuden ylläpitää hengellisiä, sivistyksellisiä, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja koronapandemian aikana. (YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista, 36 artikla)

Saamelaisneuvosto on tyytyväinen, että koronarokote on nyt saatavilla, mutta huomauttaa, että rokotusten edetessä kynnys perusoikeuksien rajoittamiselle tulisi nousta. Saamelaisneuvosto vaatii valtioita kunnioittamaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana tulevissa pandemian torjuntatoimissa, erityisesti raja-alueilla. Saamelaisneuvosto kehottaa viranomaisia kiinnittämään huomiota rajayhteisöihin, jotta rajanylitys olisi sujuvaa ja kaikissa toimenpiteissä kunnioitettaisiin yksityisyyttä ja oikeutta perhe-elämään, oltaisiin kulttuurisensitiviisiä eikä aiheutettaisi kohtuutonta haittaa alueen ihmisille. Valtion tulee tehdä yhteistyötä rajavaltioidensa ja saamelaisten kanssa tilanteen parantamiseksi.

 

 
 
 
 
Previous
Previous

COVID-19 og det samiske folket: Rettigheter til grensefamilier og -samfunn må respekteres selv i krisetider

Next
Next

COVID-19 and the Sámi people: Rights of cross-border families and communities must be respected even at times of crisis