Suomi loukkasi rotusyrjinnän vastaista yleissopimusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa
Suomi on ensimmäistä kertaa saanut langettavan ratkaisun rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean nyt antama päätös koski korkeimman hallinto-oikeuden sekaantumista vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleihin siten, että se määräsi useita kymmeniä ihmisiä otettaviksi vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan arviota ja käyttäen omaa kokonaisharkintaansa laissa säädettyjen objektiivisten kriteerien sijasta tai rinnalla. Ratkaisu vastaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista valvovan YK:n ihmisoikeuskomitean aiemmin tekemiä päätöksiä.
Vuodelta 1965 oleva kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus koskee paitsi syrjintää nimenomaisesti ”rodun” perusteella myös kaikkinaista etniseen alkuperään perustuvaa tarkoitettua tai tosiasiallista ihmisoikeuksien loukkaamista. Suomi liittyi sopimuksen yksilövalitusjärjestelmään vuonna 1994.
Rotusyrjinnän vastainen komitea katsoo, että Suomen tulee kiireellisesti käynnistää aidot neuvottelut saamelaiskäräjälain muuttamiseksi siten, että äänioikeuden edellytykset saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään tavalla, joka kunnioittaa Saamen kansan oikeutta antaa vapaaehtoinen, ennakollinen ja tietoon perustuva hyväksyntänsä asioissa, jotka koskevat sen omaa jäsenyyttä ja poliittista osallistumista. Asiasta onkin olemassa vuosi sitten valmistunut lakiehdotus, jonka kaikki saamelaiskäräjien edustajat hyväksyivät, mutta joka on juuttunut paikalleen suomalaisten poliitikkojen keskinäisten erimielisyyksien takia.
Todetun sopimusloukkauksen taustalla ovat vuosikymmenten mittaan vaihdelleet korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnat, jotka vuonna 2011 selkeästi erkanivat saamelaiskäräjien hyväksymästä tulkinnasta. Nyt rotusyrjinnän vastainen komitea selventää, että tuolloinen KHO:n linjanmuutos osin perustui väärinkäsitykseen siitä, mitä rotusyrjinnän vastainen komitea oli tarkoittanut, kun se Suomen määräaikaiskertomuksen käsittelyssä vuonna 2009 oli kehottanut Suomea antamaan ”asianmukainen” paino henkilön omalle identifioitumiselle saamelaisena. Vuodesta 2012 lähtien komitea on korostanut, ettei tämä saa merkitä saamelaisen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden loukkausta eikä saamelaisten pakkosulauttamista.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä rotusyrjinnän vastainen komitea sanoo:
”9.13 Komitea katsoo, että tässä yhteydessä ratkaisut saattoivat keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien äänestäjäkunnan kokoonpanoa, vaikuttaen saamelaiskäräjien mahdollisuuteen aidosti edustaa Saamen kansa ja sen etuja. Siten ne korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, jotka ilman selviää perustetta poikkesivat aiemmin hyväksytystä voimassa olevan lain tulkinnasta, jonka sekä korkein hallinto-oikeus että saamelaiskäräjät olivat omaksuneet, loukkasi valittajien oikeutta Saamen kansan jäseninä kollektiivisesti määrätä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua julkisten asioiden hoitamiseen yleissopimuksen 5 (c) artiklan suojaamalla tavalla.”
(9.13 In such context, the Committee finds that the rulings had the capacity to artificially modify the electoral constituency of the Sami Parliament, affecting its capacity to truly represent the Sami people and their interests. Therefore, those rulings of the Supreme Administrative Court that departed without any apparent justification from the existing proper interpretation of the applicable law, shared by the Supreme Administrative Court and the Sami Parliament, violated the petitioners’ right, as members of the Sami indigenous people, to collectively determine the composition of the Sami Parliament and take part in the conduct of public affairs, as protected by article 5 (c) of the Convention.)
Komitean mukaan valtion tuomioistuimilla voi olla tärkeä ja hyväksyttävä osuus sen valvomisessa, ettei alkuperäiskansan oikeus määrätä oman jäsenyytensä ehdoista johda yksilötasolla syrjintään tai mielivaltaan. Tällöin tuomioistuinten tulee kunnioittaa alkuperäiskansan oikeutta määrätä omasta identiteetistään ja jäsenyydestään omien tapojensa ja perinteidensä mukaisesti ilman mielivaltaa (ks. ratkaisun kohta 9.12).
Valituksen ensimmäinen allekirjoittaja oli saamelaiskäräjien jäsen ja saamelaisaktiivi Anne Nuorgam, ja kaikkiaan valituksen allekirjoitti 23 saamelaisaktiivia Suomesta ja muualta saamelaisalueelta, muun muassa valtioiden rajat ylittävän Saamelaisneuvoston piiristä. Komitea kuitenkin tutki valituksen vain Suomen lainkäyttöpiirissä elävien valittajien osalta.
Rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisu on julkaistu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sivuilla osoitteessa https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CERD%2fC%2f106%2fD%2f59%2f2016&Lang=en
Lisätietoja: martin.scheinin@gmail.com
