Saamelaisneuvosto: Suomen on korjattava ihmisoikeusloukkaukset ja ratifioitava ILO 169 -sopimus
YK:n ihmisoikeuskomitea käsitteli Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia 131. istunnossaan maaliskuussa 2021. Saamelaisneuvosto osallistui ihmisoikeuskomitean tiedotustilaisuuksiin samaisessa istunnossa. Saamelaisneuvosto laati myös varjoraportin komitealle syyskuussa 2020.
Saamelaisneuvosto korosti tiedotustilaisuuksissa, että Suomen pitäisi kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, tunnustaa saamelaisten maa- ja vesioikeudet ja ratifioida ILO 169 -sopimus.
Lopullisissa päätelmissään komitea kehotti Suomea nopeuttamaan saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia vapaan, ennakkoon perustuvan ja tietoon perustuvan suostumuksen (FPIC) periaatteella, jotta saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioitettaisiin KP-sopimuksen 25 artiklan mukaisesti, luettuna yksin ja yhdessä 27 artiklan kanssa, tulkittuna 1 artiklan valossa ja täytäntöönpanemalla komitean vuonna 2019 julkaisemat ratkaisut, Sanila-Aikio v. Suomi ja Näkkäläjärvi et al. v. Suomi. Komitea korosti, että Suomi ei ole pannut täytäntöön näitä päätöksiä. Päinvastoin, korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2019 tekemät päätökset 97 henkilön palauttamisesta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ovat vastoin komitean ratkaisuja.
Komitea kehotti jälleen kerran Suomea harkitsemaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Saamelaisneuvosto korostaa, että Suomi ei ole toimeenpannut komitean vuoden 2013 loppuhuomautuksien suositusta siitä, että Suomen olisi tarkistettava lainsäädäntöään, jotta saamelaisten oikeudet taataan täysimääräisesti heidän perinteisiin maihinsa.
- Suomi haluaa tulla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2022–2024. Osoittaakseen olevansa tämän aseman arvoinen Suomen on korjattava nämä ihmisoikeusloukkaukset, jotka komitea on todennut vuoden 2019 ratkaisuissaan, ja ratifioitava myös ILO 169 -yleissopimus, sanoo Saamelaisneuvoston varapresidentti Áslat Holmberg.
Komitea kehotti Suomea tarkistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jolla säännellään toimintaa, jolla voi olla vaikutusta saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, jotta käytännössä voidaan varmistaa tarkoituksenmukainen kuuleminen saamelaisten kanssa FPIC-periaatetta toteuttaen. Komitean mukaan Suomen olisi myös pyrittävä tarjoamaan virkamiehille, poliiseille, syyttäjille ja tuomareille asianmukaista koulutusta saamelaisten oikeuksien kunnioittamisesta alkuperäiskansana.
Komitea totesi myös, että Suomen olisi vahvistettava mekanismeja mm. lakiehdotusten ihmisoikeuksien arvioimiseksi ennen niiden hyväksymistä, jotta voidaan varmistaa niiden yhteensopivuus KP-sopimuksen kanssa, etenkin kun otetaan huomioon kaikkein heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksia koskevat lakiehdotukset.
- Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on välttämätöntä ja mekanismi sen toteuttamisen varmistamiseksi lainsäädäntötyössä on oltava vahvempi, sanoo ihmisoikeusyksikön lakimies Oula-Antti Labba.
