Suunnitelmat rautatiestä Jäämerelle ovat yhä uhka saamelaiselle poronhoidolle
Photo: Analogicus from Pixabay
Pohjoismaat ovat jo pitkään suunnitelleet rautatietä Jäämerelle saamelaisten perinteisesti käyttämien maiden halki. Suomen ja Norjan liikenneviranomaisten ja -ministeriöiden suunnitelmissa on ollut ainakin kolme rautatievaihtoehtoa Saamenmaan läpi. Yksi suunnitelmista on ollut rakentaa rautatie Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen, toinen taas Kolarista Kilpisjärven kautta Tromssaan. Kolmas suunnitelma, jota Norjan Suurkäräjät edisti äskettäin, on rakentaa rautatie Narvikista Tromssaan.
Kaksi ensimmäistä suunnitellusta rautatiestä kulkisi Saamenmaan läpi Suomessa sekä Norjassa. Kolmas suunniteltu rautatie kulkisi Norjan puolisen Saamenmaan läpi. Rautatiesuunnitelmien tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen ja matkailun lisääminen Saamenmaalla. Saamelaiskäräjät ja poronhoitoyhteisöt ovat vastustaneet suunnitelmia alusta alkaen. Mikä tahansa näistä vaihtoehdoista olisi katastrofi porotaloudelle kyseisellä alueella. Rata halkoisi porojen laidunmaita ja molemmille puolille rataa rakennettavat aidat halkoisivat porojen jutaamisreittejä. Uusien rautateiden rakentaminen toisi mukanaan myös uutta infrastruktuuria, kuten tieverkkoja, sähkölinjoja ja palvelurakennuksia, jotka myös kaventaisivat porojen laidunalueita.
Huhtikuussa Norjan Suurkäräjät äänesti Nordlandin radan jatkamisen puolesta Narvikista Tromssaan, vaikka se ei olekaan taloudellisesti kannattavaa ja vaarantaa saamelaisten perinteisen elinkeinon.
Suomen puolella Jäämeren radan suunniteltuja reittejä on ollut useita, mutta joistakin niistä on jo luovuttu. Vuoden 2021 Suomen arktisen politiikan strategian luonnos ei enää sisällä suunnitelmia arktisesta rautatiestä Rovaniemeltä Kirkkoniemeen eikä Kolarista Tromssaan. Lapin liitto on äänestänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan uudelleensuunnittelusta, johon sisältyi arktinen rautatie Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Rautatiesuunnitelma on kuitenkin edelleen olemassa Lapin liiton Tunturi-Lapin maakuntakaavassa. Tämä kulkisi Kolarista Kilpisjärven kautta Norjan puolelle, Skibotn–Tromssa-alueelle.
On myös suunniteltu, että Laurila – Tornio -rautatie sähköistettäisiin ja yhdistettäisiin Suomen puolelta Ruotsin puolelle. Tavoitteena olisi sähköistää ja yhdistää Suomen rautatie jo olemassa olevaan rautatiehen, joka kulkee Haaparannasta Kiirunan kautta Narvikiin. Suomen hallitus ilmoitti toukokuussa varaavansa lisätalousarviossaan rahoituksen yllä mainitun rautatieyhteyden sähköistämiseen. Tätä yhteyttä on myös priorisoitu ja se on myös mainittu vuoden 2021 Suomen arktisen strategian luonnoksessa. Rautateiden yhdistäminen tarkoittaisi lisääntynyttä junaliikennettä olemassa olevalla kyseisellä rautatielinjalla, joka kulkee saamelaisten poronhoitoalueen läpi Ruotsin ja Norjan puolella. Suunniteltu Laurila–Tornio–Haaparanta -hanke hyödyntäisi olemassa olevaa infrastruktuuria ja yhdistäisi samalla Pohjois-Suomen liikenneväylät Narvikin sataman kautta Jäämerelle ja Kaukoitään.
Lisääntynyt paine Narvikin satamaan tarkoittaisi väistämättä sataman laajentamista. Tämä tulisi tehdä yhteistyössä alueen saamelaisten kanssa. Norjan ja Ruotsin rautateitä käytettäessä Suomen on myös rahoitettava aitojen sekä siltojen rakentamista muun muassa porovahinkojen estämiseksi. Rahoitus tulisi varata myös aitojen ja siltojen ylläpitoa varten. Kaikki hankkeesta johtuvat toimenpiteet tulisi tehdä kuunnellen ja kunnioittaen alueen saamelaisia.