KulturSápmi lausunto Jåhkåmåhkke, Dálvvadis 2024: Kestämmekö me kritiikkiä?
– taide, kritiikki ja yhteiskunnallinen keskustelu
“Åvddåjbuktet ietjat dádjadimev mijá ietját ävtto milta”
“Tuomme esiin omia käsityksiämme omien ehtojemme mukaisesti”
Saamelainen kulttuuri on sidoksissa meidän maihimme. Saamelaista kulttuuria ja elintapaa ei voi erottaa toisistaan. Saamelainen taide syventää meidän yhteyttämme saamelaisiin arvoihin, perinteisiin ja kulttuuritietämykseen. Sen me tiedämme. Olemme iloisia, kun kansalliset, pohjoismaiset ja ulkomaiset tapahtumat ja festivaalit ovat alkaneet huomata saamen taidelajit ja alkaneet kutsua sekä elokuvia, näyttämötaidetta, kirjallisuutta, musiikkia, kuvataidetta ja muita taidealoja mukaan, mutta me kaipaamme parempia mahdollisuuksia päästä itse olemaan mukana muokkaamassa ja päättämässä sisällöstä. Saamelainen taide tarvitsee areenoita, joissa tästä voi ja pääsee keskustelemaan. Me emme halua, että saamelaista taidetta pienennetään protestiksi ja aktivismiksi, sillä se edustaa paljon rikkaampaa kuvaa saamelaisessa yhteiskunnassa kuin vain meidän suhteitamme suuryhteiskuntiin.
Haasteet
Saamenmaalla on puutteellinen sisäinen yhteiskuntakeskustelu, jonka johdosta taidearviointi on puutteellista. Meidän kritiikkimme usein kohdistuu ainoastaan suurempaa yhteiskuntaa vastaan, jolloin meidän sisäiset asiamme jäävät ilman keskustelua.
Meillä on tarve edistää rakentavaa kritiikkiä omien ehtojemme mukaisesti. Me haluaisimme enemmän sekä suullisia että kirjallisia arvosteluita, jotka ovat lähtöisin saamelaisesta näkökulmasta. Tämä koskee sekä epämuodollisia että muodollisia kohtaamispaikkoja.
Kansallisten ja suuryhteiskunnan instituutioiden tulee tunnistaa ja hyväksyä oma vastuunsa kutsua saamelaista taidetta mukaan saamelaisten riippumattomuuden periaatteiden pohjalta, sillä Saamenmaa tarvitsee hyviä yhteistyökumppaneita ympäri maailman.
Me pyydämme, että perustetaan kansainvälisiä areenoita, joissa saamelaiset ja muut alkuperäiskansataiteilijat ja -arvioijat pääsevät kohtaamaan ja edistämään sekä omaa taidettaan ja taidekritiikkiä.
Pääkohdat
KulturSápmi 2024 järjesti monta työpajaa saamen taidelajeista ja niiden arvioinnista. Tässä mainitaan joitain pääkohtia, joista konferenssissa keskusteltiin, ja millaisia haasteita kulttuurialan toimijat pitävät tärkeimpänä lähitulevaisuudessa. Tämän lisäksi tuomme esiin eri taidealojen kehityksen ajankohtaisia haasteita ja suosituksemme.
Meillä saamelaisilla itsellämme on paras pätevyys kehittää saamelaista taidekritiikkiä, joka on lähtöisin saamelaisista arvoista ja huomioi meidän kulttuurimme ja yhteiskunnan tilanteet. Saamelaiset taiteilijat sekä haluavat että kaipaavat saamelaista kritiikkiä taiteellisiin teoksiinsa ja pyytävät rohkeaa, oikeudenmukaista ja kehittävää kritiikkiä.
Saamenmaalla ja saamelaisilla on läheinen yhteys saamelaiseen käsityöhön ja taiteeseen, sillä jokaisella paikkakunnalla on läheisiä ihmisiä, jotka ovat käsityöntekijöitä ja taiteilijoita. Tämä on yksi syy puutteelliseen saamelaiseen taidekritiikkiin, sillä arvioijan ja arvioitavan asian suhde ei ole aina tarpeeksi selkeä. Tämän vuoksi on tarve hakea ja kehittää keskustelu- ja arviointitapoja, jotka on mukautettu saamelaisiin tilanteisiin.
Perinteisessä saamelaisessa käsityössä, kertomisessa ja joikaamisessa on eri tausta kuin nykytaiteessa, minkä vuoksi saamelaiselle kulttuurialalle on haastavaa perustaa ja kehittää arviointitapoja, jotka huomioivat taidealojen esteettiset ominaisuudet.
Arvioinnin kehittämisessä tulee huomioida kunkin saamen kieli- ja kulttuurialueiden erot ja erityispiirteet.
Yleiset suositukset
Saamelainen taidearviointi tarvitsee rajat ylittäviä areenoita, joissa sitä harjoitetaan. Lisäksi arvioinnin kehittämiseen tarvitaan oppimis- ja koulutustarjontaa. Saamelaiset instituutiot, yhdistykset ja mediat voivat ja ovat tervetulleita liittymään tähän työhön, sillä monipuoliseen keskusteluun tarvitaan kaikenlaisia ääniä.
Edistetään taidekritiikkiä, jonka lähtökohtana on saamen sisäinen kulttuuriosaaminen ja pätevyys.
Vahvistetaan kansamme kollektiivista itsetuntoa ja kykyä vastaanottaa kritiikkiä hyvällä mielellä.
Kehitetään tukijärjestelmiä ja vahvistetaan omia instituutioitamme, jotka hyödyttävät kaikkia saamen kulttuurialan toimijoita.
Kirjoittajat: Petra Laiti, Anne Wuolab ja Harald Gaski. Izabel Nordlund oli harjoittelijana mukana prosessissa.