KulturSápmi-konferenssi julkaisee lausunnon

Saamelaisneuvosto järjesti Inarissa syyskuun 20.–22. päivinä KulturSápmi-konferenssin, joka kokosi noin 150 saamen taide- ja kulttuurialan toimijaa yhteen. Konferenssin teemana oli tänä vuonna totuus, sovinto ja dekolonisaatio. KulturSápmi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019 Kiirunassa, minkä jälkeen se on muodostunut vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi Saamen taide- ja kulttuurialalle.

Tämän vuoden konferenssi piti sisällään ajankohtaisia keskusteluita muun muassa saamen kovien materiaalien käsitöiden tilanteesta ja tulevaisuudesta. Keskiössä olivat myös joiku, musiikki, Saamenmaalle pakkautuminen ja muu maan käyttö, taidekritiikki sekä totuus- ja sovintoprosessi, joka on nyt käynnissä Saamenmaalla.

-       Me Saamelaisneuvostossa koemme, että on erityisen kallisarvoista ja tärkeää meidän taiteilijoillemme, kulttuurityöntekijöillemme ja -instituutioillemme päästä kohtaamaan yhtenäisenä alana. Olemme saaneet paljon hyvää ja rakentavaa palautetta konferenssin jälkeen. Olemme kuulleet, että osallistujilla oli tapahtumassamme mukava ja kotoisa olo, koska tapahtuma oli suunnattu Saamenmaalle ja saamelaisille. Se kertoo, että KulturSápmille on tarvetta, kertoo Saamelaisneuvoston kulttuuriosaston johtaja, Christina Hætta.

KulturSápmi-konferenssissa laadittiin myös yhteinen lausunto, joka kokosi yhteen käsitellyt aiheet ja keskustelut. KulturSápmi lausuu muun muassa, että he pyytävät viranomaisia hyväksymään heidät yhtenäisenä ja rajattomana alana, ja että saamelainen kulttuuri elää riippuvaisuudessa meidän maihimme ja luonnon hyvinvointiin. KulturSápmi kokee, että nykyajan yhteiskunnassa on haastavaa tuoda esiin taidetta ja saamelaista käsityötä omien tapojemme mukaisesti. KulturSápmi näkee tarpeen hallita itse meidän taidettamme ja saamelaista käsityötä ehtojemme mukaisesti. KulturSápmi näkee suurena haasteena esimerkikksi sen, että perinnetiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle on muuttumassa, ja että on tarvetta nostaa saamen käsityön arvoa nuorten keskuudessa toimeentulon lähteenä. KulturSápmi kokee, että joiut ovat jähmettymässä länsimaailman esitystapoihin, jotka ovat sidoksissa lavaesiintymiseen. Nämä on tarve tuoda takaisin luonnollisiin arkipäivän yhteyksiin.

Niillas Holmberg KulturSápmi-konferenssissa. Kuva: Dan Jåma.

-       Saamen taide- ja kulttuurialan toimijoilla on liian vähän mahdollisuuksia keskustella omassa arkipäivässään. Lisäksi saamelaisesta yhteiskunnasta puuttuu tietoa, tutkimuksia ja tilastoja, jotka kertoisivat, miten meidän kulttuurialamme voi. Lausunnon kautta haluamme vahvistaa taide- ja kulttuurialan mahdollisuuksia vaikuttaa, jotta tulevaisuuden kulttuuripolitiikka muodostetaan heidän ehtojensa mukaisesti, sanoo Hætta.

Lausunto sisältää myös viisi suositusta, joiden kautta Saamenmaan rajatonta taide- ja kulttuurialaa voisi kehittää. Lausunnon ovat koostaneet konferenssissa nousseiden aiheiden pohjalta Harald Gaski, Rauna Kuokkanen ja Britt Kramvig. Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan pohjoissaameksi, englanniksi tai suomeksi täällä.

Lisätietoja:

Previous
Previous

Local Communities and Indigenous Peoples Platform (LCIPP) and Arctic Council Joint Regional Gathering

Next
Next

KulturSápmi-konferánsa almmustahttá cealkámuša