Rástigáisásta ei saa tehdä teollisuusaluetta ‒ St1:n Davvi-tuulivoimalahanketta vastustetaan pohjoismaisesti yli rajojen
Áslat Holmberg. Photo: Kukka Ranta
Saamelaisneuvosto vastustaa tuulivoimalaa, jota suunnitellaan Rástigáisán suurtunturialueelle Lebesbyn kuntaan, Pohjois-Norjaan. Rástigáisá on saamelaisten pyhä tunturi, ja Rástigáisán alue on luontoarvoiltaan, kulttuurillisesti ja saamelaisten perinteisten elinkeinon kannalta mittaamattoman arvokasta aluetta. Tuulivoima, huoltotieverkosto ja uudet sähkölinjat eivät sovi alueelle, joka on yksi Euroopan viimeisimpiä rakentamattomia suurtunturialueita.
– Alkuperäiskansa saamelaiset joutuvat kantamaan kaksinkertaisen taakan ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat arktisella alueella ja ne uhkaavat saamelaisten kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Nyt meidän perinteisille maillemme kohdistuu myös valtavia uusiutuvan energian hankkeita. Se on kohtuutonta, sanoo Saamelaisneuvoston varapresidentti Áslat Holmberg.
Valtava tuulivoimala on osa Power-to-X -hanketta Kemissä
Suomalaisen St1:n ja norjalaisten yhtiöiden Vindkraft Nord AS ja Ny Energi AS omistama Grenselandet AS suunnittelee Rástigáisán alueelle Davvi-nimistä 100‒267 tuulimyllyn eli 800 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimateollisuusalue vaatisi tilaa noin 8 000 jalkapallokentän verran eli 63 neliökilometriä, ja yli sata kilometriä huoltoteitä.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Davvi-tuulivoimala liittyy St1:n Power-to-X- eli vetyteollisuushankkeeseen Kemissä, Suomen puolella. Sinne on suunnitteilla teollinen jalostamo, jossa tuotettaisiin synteettisiä liikennepolttoaineita sellutehtaan hiilidioksidipäästöistä ja Davvi-tuulivoimala tuulivoimasta. Hanke vaatii uuden infrastruktuurin eli sähkölinjan rakentamista Norjasta Suomeen Kaldoaivin ja Paistunturin paliskuntien läpi, ja siitä on merkintä Lapin maakuntakaavassa 2040.
Rástigáisá on yksi Euroopan viimeisimpiä rakentamattomia suurtunturialueita
Tuulivoimafarmilla, tieverkostolla ja sähköverkkoyhteydellä olisi erittäin suuri negatiivinen vaikutus Rástigáisán alueeseen niin luonnon, kulttuurin kuin saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta. Tuulivoimalan, teiden ja sähkölinjan rakentaminen rikkoisivat ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa yleissopimusta nr. 169 sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) artiklaa 27.
Saamelaisneuvosto on erityisen huolissaan tuulivoimahankkeista, koska aiemmin vuonna 2018 Norjan valtio ei noudattanut YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CERD) määräystä pysäyttää tuulivoimahankkeen rakentamista eteläsaamelaisen Fovsen-Njaarken poronhoitoyhteisön alueella.
St1:n edustaja on painottanut julkisuudessa, että Rástigáisán alue on luonnonlajistoltaan vähäinen. Tämä lähestymistapa on harhaanjohtava, koska lajiston lukumäärä ei suinkaan ole ainoa tai tärkein mittari. Todellisuudessa Rástigáisán alueelta löytyy vajaat kaksisataa kasvilajia (mm. silmälläpidettävä laji lapinvuokko), jotka ovat erikoistuneet elämään tunturien tuulisissa ja jäisissä oloissa, ja ovat riippuvaisia viipymälumialueista. Lisäksi Rástigáisán alue on tärkeä mm. uhanalaiselle naalille ja kiljuhanhelle niin Norjan kuin Suomen kannalta. Tämä yksi Euroopan viimeisimmistä rakentamattomista suurtunturialueista on arvokas myös luonnon virkistyskäytölle.
“WWF:n asiantuntijoiden mukaan korkeat tunturialueet ovat luontaisesti lajistoltaan niukempia kuin eteläisemmät alueet, mutta nimenomaan ilmastonmuutoksen uhkaamalle tunturilajistolle ne ovat korvaamattoman arvokkaita”, Holmberg sanoo.
“Davvi-tuulivoimalan ja siihen liittyvät teollisuushankkeet vaarantaisivat poronhoidon, saamelaiskulttuurin ja saamen kielen tulevaisuuden Rástigáisán alueella, sillä nettotyöpaikkojen arvioidaan vähenevän porotalouden nykyisten työpaikkojen kustannuksella”
Pyhä tunturi ja poronhoidolle olennainen alue
Rástigáisá on saamelaisten pyhä tunturi, jonka ympäristöstä löytyy useita vanhoja palvontapaikkoja ja kulttuurimuistoja. Mm. Saamelaismuseo Siidan asiantuntijoiden mukaan tunturiylänköjen arkeologisia esineitä ei kuitenkaan ole kartoitettu riittävästi ja lisätutkimuksia tarvitaan.
Rástigáisán aluetta on käytetty poronhoitoon ja luonnon hyödyntämiseen muinaisista ajoista asti. Rástigáisán alue on olennaisen tärkeä useille saamelaisille poronhoitoyhteisöille. Poronhoito tarjoaa kestävän kehityksen mukaisia ja pitkäaikaisia työpaikkoja, jotka kantavat saamen kieltä ja kulttuuria. Tuulivoimalan ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentaminen kaventaisivat ja pirstaloisivat porolaitumia sekä katkaisisivat porojen vuotuiskiertoon liittyviä kulkureittejä. Tutkimusten mukaan tuulivoimalla on negatiivisia vaikutuksia poroihin ja poronhoitoon, sillä porot säikkyvät tuulimyllyjen välkkyviä valoja, varjoja ja ääniä, ja kiertävät tuulimyllyn jopa kymmenen kilometrin päästä. Poronhoitajille tämä aiheuttaa paljon lisätöitä ja -kuluja sekä vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.
“Davvi-tuulivoimalan ja siihen liittyvät teollisuushankkeet vaarantaisivat poronhoidon, saamelaiskulttuurin ja saamen kielen tulevaisuuden Rástigáisán alueella, sillä nettotyöpaikkojen arvioidaan vähenevän porotalouden nykyisten työpaikkojen kustannuksella”, Holmberg sanoo.
Laajaa vastustusta pohjoismaisella tasolla yli rajojen
St1 on julkisuudessa vähätellyt Davvi-tuulivoimalahankkeen kohtaamaa laajaa vastustusta. Tosi asiassa Davvi-tuulivoimalahanketta vastustetaan laajasti pohjoismaisella tasolla yli rajojen. Hanketta vastustavat Saamelaisneuvosto, Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjät sekä alueen poronhoitoyhteisöt. Hanketta vastustavat lisäksi Tanan, Karasjoen ja Utsjoen kunnat, lukuisat paikalliset yhdistykset, luonnonsuojelujärjestöt, yritykset, maanomistajat sekä kymmenet yksityishenkilöt Norjasta ja Suomesta Norjan vesivarasto- ja energiaviranomaisen NVE:n dokumentaation mukaan.
“Davvi-tuulivoimalahanke vaikuttaisi etenkin poronhoitopiiriin 13, joka vastustaa Davvi-hanketta eikä ole hyväksynyt sille tarjottua yli 12 miljoonan euron korvausta tuulifarmisuostumusta vastaan. St1:n esiintuoma hankeen vastustuksen vähättely on tarkoitusperäistä harhaanjohtamista”, Holmberg muistuttaa.
Norjan suurkäräjät käsittelee tiistaina 1.12.2020 tuulivoimailmoitusta, jossa linjataan mm. tuulivoimaan liittyvistä lupakäytännöistä tulevaisuudessa. Grenselandet AS:n tuulivoimalahankkeen ja siihen liittyvän sähköverkkoliittymän lupahakemukset ovat Norjan vesivarasto- ja energiaviranomaisen NVE:n käsittelyssä.
