Saamelaisneuvosto julkaisee uuden raportin Kulttuuri-Saamen tilasta

 
 
 

Saamelaisneuvosto julkaisee tänään Kulttuuri-Saamen Ajatushautomon raportin. Raportin mukaan nykyinen kulttuuripolitiikka ei tue Kulttuuri-Saamea alan omien edellytysten mukaisesti, ja että myös Saamelaiskäräjien tulee hyväksyä Kulttuuri-Saamen rajat ylittävä luonne.

 

Keväällä 2020 Covid-19-pandemia laittoi koko kulttuurialan hätätilaan, minkä seurauksena Saamelaisneuvosto asetti Ajatushautomon. Ajatushautomoon kutsuttiin saamelaisia taiteilijoita, kulttuurialan toimijoita, festivaaleja ja kulttuuri-instituutioita kuvailemaan saamelaisalan nykyistä tilaa ja muodostamaan uusia ajatuksia kestävää saamelaista taide- ja kulttuurialaa varten 10 vuotta tästä eteenpäin.

Kansallisia välineitä ei ole sovitettu Saamen sektorille

Saamelaisneuvoston kulttuuriosaston johtaja Christina Hætta on vetänyt Ajatushautomoa. Hän kertoo, että rajojen sulkeuduttua pandemian aikana, tuli yhä selvemmäksi koko Saamen taide- ja kulttuurialan riippuvaisuus kansallisista välineistä, joita ei kuitenkaan ole sovitettu vastaamaan Kulttuuri-Saamen tarpeisiin. Tästä syystä Saamelaisneuvosto koki tärkeäksi koota Ajatushautomon selvittääkseen Kulttuurisaamen tilaa ja luoda konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Ajatushautomon mukaan raportin tavoitteena on edistää vahvaa saamelaista itsemääräämisoikeutta ja vaikuttaa taiteelliseen vapauteen saamelaisella taide- ja kulttuurialalla. Ajatushautomo kokee, että poliittisissa instituutioissa on liian vähän tietoa Kulttuuri-Saamen toiminnasta ja että tukijärjestelmiä ja välineitä ei ole sovitettu tarpeeksi alalle. He toivovat, että raportti voi toimia oppaana sekä Saamenmaalle että eri kansallisvaltioille saamelaisen kulttuuripolitiikan tulevaisuuden kehittämisessä.

Kansallisilla kulttuuriviranomaisilla on olettamus, että kansallisen kulttuurialan työkalut pystyvät tukemaan ja innostamaan myös Kulttuuri-Saamea. Mutta ne on sovitettu toimimaan enimmäkseen valtion rajojen sisällä, eivätkä ne tue liikkuvuutta ja yhteistyötä yli rajojen. Tämän vuoksi kansalliset työkalut eivät tue meidän sektoriamme tarpeeksi hyvin, sanoo Christina Hætta.


Rajat ylittävä työskentelytapa ja markkinat kulttuurielinkeinojen vahvuus

Ajatushautomo näkee haasteellisena myös sen, että Saamelaiskäräjien kulttuuripolitiikka muodostetaan valtion rajojen sisällä, kun samaan aikaan saamelaissektori toimii yli valtioiden rajojen. Christina Hætta selventää, että he haluavat raportillaan saavuttaa kansallista huomiota sille, että Saamenmaan taide- ja kulttuuriala toimii ja elää yhteisessä ja riippuvaisessa ekosysteemissä neljän valtion rajojen yli, ja alaa tulee tukea tämän pääperiaatteen mukaisesti.

Nykyinen kulttuuripolitiikka on epäoikeudenmukainen saamelaisen kulttuurialan toimijoille, koska se luo valtion rajojen sisäpuolella erilaiset työskentelyedellytykset ja mahdollisuudet kulttuurialan toimijoillemme. Miksi esimerkiksi on oikeudenmukaista, että Saamen kulttuurialalla on Norjan puolella paremmat rahoitusmahdollisuudet kuin Suomen, Ruotsin ja Venäjän puolella? kysyy Hætta.


Ajatushautomo sanoo raportissaan, että he pitävät tärkeänä tukea Saamenmaan yhteistä taide- ja kulttuurialaa. Christina Hætta kertoo myös, että Ajatushautomo näkee suurta ja käyttämätöntä potentiaalia Kulttuuri-Saamen rajat ylittävässä työskentelytavassa, ja että kiinnostus ja kysyntä saamelaistaidetta ja -kulttuuria kohtaan on lisääntymään päin maailmanlaajuisesti.

 

Kansallisvaltiot näkevät ja tietävät usein vain ne saamelaismarkkinat, jotka ovat kyseisen valtion rajojen sisäpuolella. Tästä syystä ajatellaan, että saamelaismarkkinat ovat kovin pienet. Mutta saamelaisten rajat ylittävä työskentelytapa on saamelaisten kulttuurielinkeinojen vahvuus, ja meidän tulee alkaa yhdessä katsomaan miten voimme vahvistaa kulttuurielinkeinojamme yli rajojen, sillä meillä on äärettömän suuri ja kirjava taide- ja kulttuuriala, sanoo Hætta.

 

Ajatushautomon raportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä: https://www.saamicouncil.net/documentarchive/kulttuurisaamen-ajatushautomon-2021-2022

Ajatushautomon jäsenet:

  • Anne Lajla Utsi, Kansainvälisen saamelaiselokuvainstituutin johtaja, Kautokeino

  • Ailu Valle, artisti, Kaamasmukka /Ivalo

  • Dávvet Bruun-Solbakk, journalisti/opiskelija, Tana

  • Jenni Laiti, taiteilija, Inari / Jokimukka

  • Lea Simma, Tjállegoahte - Författarcentrum Sápmi, Jokimukka

  • Maria Utsi, kulttuurialan toimija ja konsulentti, Tromssa

  • Milana Sapelnikova, käsityöntekijä, Luujärvi

  • Niillas Somby, Saamelaistaiteen neuvosto, Sirma

  • Nils-Johan Labba, käsityöntekijä, Jokimukka

  • Oskar Östergren Njajta, elokuvantekijä/Projektipäällikkö Tärnaby

  • Ol Johan Gaup, Kautokeinon pääsiäismarkkinafestivaalien tuottaja ja levy-yhtiö DAT Oy:n musiikkivastaava, Kautokeino

  • Patricia Fjellgren, Elokuvantekijä ja kielityöntekijä, Staare

  • Pirita Näkkäläjärvi, Suomenpuolen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, Inari

  • Siljá Somby, elokuvantekijä ja neuvonantaja Norjan puolen Saamelaiskäräjillä Nesseby