Photo: Saami Council
Saamelaisneuvosto julkaisee ylpeänä kaksi raporttia osana EU-rahoitteista Sámi Influence and Knowledge Exchange in EU Policy (SIKE)- hanketta
EMFAF-rahoitteinen (Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto) SIKE-hanke aloitettiin Huhtikuussa 2024. Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa Saamelaisia, vahvistaa kapasiteettia ja rakentaa vahvempaa, strukturoidumpaa dialogia Saamenmaan ja EU:n institutioiden välillä.
EU:n päätökset vaikuttavat yhä enemmän Saamenmaan maihin, vesistöihin, elinkeinoihin ja saamelaisten oikeuksiin. SIKE-hankkeen tutkimusraportit tarjoavat toimintasuosituksia EU:lle, jotka puuttuvat hallinnollisiin puutteisiin ja mahdollistavat alkuperäiskansatiedon ja arvojen sisällyttämisen keskeisiin poliittisiin puitteisiin.
Raportti 1: Saamelaisten täysipainoinen ja merkityksellinen osallistuminen EU:n päätöksentekoon – EU:n sitoumusten ja sisäisten käytäntöjen välisen kuilun korjaaminen
Julkaistu Kesäkuussa 2026
Euroopan Unionin ainoana tunnistettuna alkuperäiskansana Saamelaiset nauttivat erityisestä poliittisesta ja oikeudellisesta asemasta kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Siitä huolimatta, että EU toimii maailmalla alkuperäiskansojen oikeuksien edunvalvojana, EU:lta puuttuu erillinen sisäinen kehys alkuperäiskansojen osallistumiselle sen omaan poliittiseen päätöksentekoon.
“EU:n päätöksenteko vaikuttaa enenevissä määrin Saamenmaan tulevaisuuteen. Siitä huolimatta Saamenmaan osallisuus EU:n poliittiseen päätöksentekoon on rajallista.”
– EU:n on muutettava sitoumuksensa alkuperäiskansojen oikeuksiin merkitykselliseksi ja jäsennellyksi osallistumiseksi. Tämä raportti tarjoaa käytännön suosituksia siitä, miten tämä saavutetaan ja miten varmistetaan, että saamelaisten ääni kuuluu päätöksissä, jotka koskevat maitamme, elinkeinojamme ja tulevaisuuttamme, kertoo Elle Merete Omma, Saamelaisneuvoston EU-yksikön johtaja ja Full and Meaningful Sámi Participation in EU Decision-making – Closing the Gap Between EU Commitments and Internal Practice-raportin laatija.
Elle Merete Omma, Chef för Samerådets EU-enhet.
Foto: Fanny Larsson-Auna.
Raportissa käsitellään tätä sisäistä ja ulkoista kuilua. EU:n aloitteiden vaikutusvalta - aina vihreästä siirtymästä strategisiin raaka-aineisiin - yltää ja vaikuttaa yhä enemmän Saamenmaahan.Tutkimus osoittaa, että institutionaalisia mekanismeja voidaan mukauttaa alkuperäiskansojen osallistumisen mahdollistamiseksi. Tässä voidaan hyödyntää aiempia malleja, joita ovat esimerkiksi Arktinen neuvosto, Euroopan neuvosto sekä EU:n nykyiset strategiset puitteet.
Keskeisimmät suositukset:
- Saamelaisasioiden erityisen koordinointitoiminnon perustaminen Euroopan komissioon.
- Muodollisten, jäsenneltyjen vuoropuhelualustojen luominen EU:n ja saamelaisten edustuksellisten elinten välille.
- Harjoittelu- ja työkomennuspolkujen kehittäminen pitkäaikaisen kapasiteetin rakentamiseksi.
- Erillisten rahoitusmekanismien ja virallisten kuulemismenettelyjen varmistaminen.
Lue koko raportti täältä:
Raportti 2: Arvio Saamelaisista lähestymistavoista kiertotalouteen EU:n toimintakehyksissä
Julkaistu Lokakuussa 2026
Raportti nro 2 käsittelee sitä kuinka perinteiset Saamelaiset käytännöt ja maailmankatsomus voivat vaikuttaa eurooppalaiseen kestävyyspolitiikkaan. Tutkimus pohjautuu ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui 21 saamelaista perinnetiedonhaltijaa rannikkokalastuksen, poronhoidon ja duodjin (perinteisen saamenkäsityön) aloilta. Tutkimus keskittyy samelaiseen birgejupmi-käsitteeseen (pohjoissaameksi “keinoja tulla toimeen”).
“Tämä raportti antaa näkyvyyttä tiedolle ja näkökulmille jokta jäävät liian usein vailla huomiota ja tilaa kun puhutaan tulevaisuuden kestävistä yhteiskunnista.”
Keskusteluista käy ilmi, että birgejupmissa ei ole kyse vain perinteiden vaalimisesta, vaan merkittävästä elävästä tiedosta ja taidoista ja siitä kuinka käsitämme ja kohtaamme ajankohtaiset kestävyyteen kuuluvat haasteet, kertoo Karin Nutti Pilflykt, Saamelaisneuvoston EU neuvonantaja, ja Assessment of Sámi Approaches to Circular Economy in an EU Policy Framework.-raportin laatija.
- Birgejupmi tarkoittaa uutta tapaa elää sopeutumiskykyisesti ja kestävästi saatavilla olevien luonnonvarojen mukaisesti siten, että vastavuoroinen suhde maahan, veteen ja tuleviin sukupolviin toteutuu. Tutkimus korostaa kiertotalouden olevan syvälle saamelaiseen elämäntapaan juurtunut arvo ja toimintatapa, ja etteivät sääntelyrakenteet aina huomioi alkuperäiskansojen perinnetietoa tai oikeuksia.
Karin Nutti Pilflykt, EU-rådgivare vid Samerådet.
Foto: Piera Heaika Muotka.
– Raportti nostaa esiin perustavanlaatuisen haasteen: nykyisiä poliittisia ja taloudellisia järjestelmiä ei ole suunniteltu siten, että niissä olisi tilaa pienimuotoisille, paikallisesti juurtuneille elämän- ja toimintatavoille. Siksi on tärkeää, että saamelaisten kokemuksia ja tietoa ei ainoastaan korosteta, vaan että niille annetaan myös todellista vaikutusvaltaa päätöksiin, jotka muokkaavat Saamenmaan tulevaisuutta, sanoo Karin Nutti Pilflykt.
Keskeisimmät suositukset:
- 20 kohdennettua suositusta: Näissä esitetään konkreettisia toimia, joilla varmistetaan, että EU:n siirtymä kohti kiertotaloutta tukee alkuperäiskansojen oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta sen sijaan, että se heikentäisi niitä.
- Paikallistasoon pohjautuvat ratkaisut: Näissä vaaditaan, että EU tunnustaa alkuperäiskansojen tietojärjestelmät niiden omilla ehdoilla, joka puolestaan varmistaa, että kestävässä resurssipolitiikassa heijastuu paikallinen todellisuus.
Lue koko raportti täältä: