YK rotusyrjinnän vastainen komitea vaatii saamelaisten oikeuksien vahvempaa suojelua Suomessa
YK:n Geneven toimisto. Kuva: Saamelaisneuvosto
Suomen määräaikaisraporttien käsittelyn jälkeen Genevessä 17.-18. elokuuta YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) on julkaissut loppupäätelmänsä, joihin sisältyy useita saamelaisten oikeuksia koskevia suosituksia. Komitea kehottaa Suomea vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden, perinteisten maiden, alueiden, vesien ja luonnonvarojen sekä perinteisten elinkeinojen suojelua ja turvaamaan oikeuden vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen (Free, Prior and Informed Consent, (FPIC)).
Ida-Maria Helander. Kuva: Saamelaisneuvosto
YK:n elimen suositukset vastaavat Saamelaisneuvoston esiin nostamia keskeisiä huolenaiheita ja neuvoston CERD:ille toimittamia tietoja. Suositukset vahvistavat tarvetta toteuttaa kiireellisiä rakenteellisia uudistuksia saamelaisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi..
Saamelaisneuvosto avusti CERD:n arviointiprosessin luomisessa, toimittamalla komitealle yksityiskohtaista dokumentaatiota, mukaan lukien aiheluettelon. Lisäksi saamelaisneuvosto toimitti komitealle varsinaista käsittelyä varten kattavan raportin, jossa käsitellään saamelaisten Suomessa kohtaamia järjestelmällisiä haasteita. Käsittelyn aikana Saamelaisneuvosto suhtautui myönteisesti viimeaikaiseen kehitykseen, kuten uudistettuun saamelaiskäräjälakiin ja saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin. Saamelaisneuvosto kuitenkin painotti yhtä perustavanlaatuista kysymystä, joka on edelleen ratkaisematta:
“Saamelaisten oikeudet perinteisiin maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin ei edelleenkään ole tunnustettu täysimääräisesti eikä suojattu tehokkaasti.”
CERD vaatii vahvempaa suojelua saamelaisten maa- ja luonnonvaraoikeuksiin
Loppupäätelmissään CERD ilmaisee huolensa siitä, ettei saamelaisten oikeudet perinteisiin maihin, alueisiin, vesiin ja luonnonvaroihin ei tunnusteta ja suojella riittävästi. Tämä koskee erityisesti saamelaisten kotiseutualueella ja sen läheisyydessä toteutettavia vihreän siirtymän hankkeita, kuten tuulivoima- ja kaivoshankkeita.
Komitea kehottaa Suomea tunnustamaan täysimääräisesti ja suojelemaan saamelaisten oikeuksia omistaa, kehittää, hallita ja käyttää maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka he ovat perinteisesti omistaneet tai joita he ovat perinteisesti asuttaneet, käyttäneet tai muutoin hankkineet.
CERD kehottaa lisäksi Suomea varmistamaan, ettei saamelaisten perinteisiin maihin, alueisiin, vesiin ja luonnonvaroihin vaikuttavia hankkeita, mukaan lukien vihreän siirtymän, energia-alan ja kaivostoiminnan hankkeet, hyväksytä ilman saamelaisten vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta (FPIC). Lisäksi hankkeista on tehtävä asianmukaiset vaikutusten arvioinnit yhteistyössä niiden yhteisöjen kanssa, joihin hankkeet vaikuttavat.
CERD kehottaa Suomea myös toteuttamaan yhdessä saamelaisten kanssa tehokkaita toimia perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen, suojelemiseksi muun maankäytön ja ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta.
Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen päätöksentekoon
CERD pitää uudistettua saamelaiskäräjälakia myönteisenä ja suosittelee, että Suomi varmistaa lain täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon tavalla, joka toteuttaa saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen, mukaan lukien heidän oikeutensa määritellä oma jäsenyytensä.
Komitea suosittelee myös saamelaisten aidon ja tehokkaan osallistumisen varmistamista päätöksenteossa sekä sitä, ettei saamelaisiin mahdollisesti vaikuttavia lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimia hyväksytä ilman heidän vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumustaan (FPIC). Komitea kannustaa Suomea myös ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen nro 169, kuten se on suositellut jo aiemminkin.
CERD:n suosittelee lisäksi, että Suomi hyväksyy aikataulutetun ja riittävästi resursoidun suunnitelman saamelaisten totuus- ja sovintokomission suositusten täytäntöönpanemiseksi. Komitea kehottaa Suomea myös parantamaan saamenkielisen koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta.
Saamelaisneuvosto vaatii konkreettisia toimia
Useat CERD:n suosituksista koskevat Saamelaisneuvoston käsittelyn aikana esiin nostamia huolenaiheita, erityisesti saamelaisten perinteisten maiden, luonnonvarojen ja elinkeinojen suojelua, vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta (FPIC) sekä itsemääräämisoikeutta.
– Suhtaudumme suosituksiin myönteisesti ja kehotamme Suomea ryhtymään viipymättä konkreettisiin toimiin CERD suositusten täytäntöönpanemiseksi sekä vahvistamaan saamelaisten maa- ja luonnonvaraoikeuksien ja perinteisten elinkeinojen oikeudellista suojaa, sanoo Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Ida-Maria Helander.
CERD on pyytänyt Suomea toimittamaan kahden vuoden kuluessa tietoa siitä, miten se on pannut täytäntöön saamelaisten perinteisiä maita ja elinkeinoja koskevat suositukset. Seuranta koskee erityisesti vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC) toteutumista hankkeissa, jotka vaikuttavat saamelaisten perinteisiin maihin, alueisiin, vesiin ja luonnonvaroihin, sekä toimia, joilla perinteisiä elinkeinoja suojellaan kilpailevan maankäytön ja ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta.
Taustaa: Mikä on CERD?
YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (Committee on the Elimination of Racial Discrimination, CERD) valvoo kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination, ICERD) täytäntöönpanoa.
CERD tarkastelee määräajoin, miten yleissopimuksen sopimusvaltiot täyttävät ICERD mukaiset velvoitteensa. Näissä tarkasteluissa komitea arvioi valtioiden lainsäädännöllisiä, poliittisia ja muita toimia rotusyrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä seuraa aiempien suositustensa täytäntöönpanoa.
CERD on erityisen merkityksellinen alkuperäiskansojen, mukaan lukien saamelaisten, oikeuksien kannalta. CERD on korostanut, että alkuperäiskansoihin kohdistuva syrjintä voi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa nauttia oikeuksistaan perinteisiin maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin. Yleissopimusta soveltaessaan CERD on käsitellyt muun muassa alkuperäiskansojen maa- ja luonnonvaraoikeuksien tunnustamista ja suojelemista, osallistumista näihin oikeuksiin vaikuttavaan päätöksentekoon sekä vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta (FPIC).
Valtioiden määräaikaisraporttien lisäksi CERD ottaa huomioon kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja kansalaisjärjestöjen toimittamaa tietoa. Tarkasteluprosessin aikana komitea käy vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten edustajien kanssa sekä esittää kysymyksiä yleissopimuksen täytäntöönpanosta.
Tarkastelun jälkeen CERD julkaisee loppupäätelmänsä (Concluding Observations), jotka sisältävät komitean arvion ja valtiolle osoitetut suositukset. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne antavat arvovaltaista ohjausta siitä, miten valtioiden tulisi vahvistaa ICERD mukaisten velvoitteidensa täytäntöönpanoa.