Sámiráđđi 70 jagi

Oasseváldit sámekonfereanssas Kárášjogas 1956:s, čoahkkinlánjas. Govva: Norsk Folkemuseum / Unni Fürst. NF.05535-027

Borgemánus 2026:s, Sámiráđđi ávvuda 70 jagi dan rájis go formálalaččat ásahuvvui Kárášjogas 1956:s. Čiehčalogi jagi lea guhkes áigi organisašuvnna eallimis. Álbmoga oktasaš muittus dát lea maid muittuhus ahte bargu hukset ásahusaid, servodagaid ja šalddiid rájiid rastá ii goassige válbman; muhto ferte ođasmahttot juohke buolvvas.

Sámiráđi presideanta
Per Olof Nutti

• Loga olles almmuhusa dás: The State of Sápmi #1/2026 – Sámiráđđi 70 Jagi / 70 Years of the Saami Council (SÁ/EN)

Per Olof Nutti, Sámiráđi presideanta
Govva: Sámiráđđi / Piera Heaika Muotka

Sámiráđđi vuođđuduvvui álkes, muhto fámolaš jurdaga vuođul; ahte mii, Sámit, lea okta álbmot. Mii leat okta álbmot riikkarájiid, gielaid, ealáhusaid ja ieš­gu­đet politihkalaš duohtavuođaid rastá. Stáhtat, lágat ja háld­da­hus­vuo­gá­dag­at leat juoh­kán min eat­na­miid ja čázá­dag­aid. Vaikko Sámi­eatnama albma rájit hárve oidnojit máilbmegárttain, eallá Sápmi viid­á­­seappot min gielain, min bearrašiin, min eal­lin­vugiin, máhtuin fievrriduvvon buolvvas bulvii ja ovd­­­­das­­­vás­tá­du­sas mii mis lea guđet guoibmámet.

Dat lea manne Katri Somby artihkkala bajilčála Mii fertet fas deaivvadit – nu fámolaččat govvida Sámiráđi historjjá. Sámekonferánsa lea álo lágiduvvon báikkiin gos min álbmot lea čoahkkanan geahččat rájiid rastá mat leat bidjon min gaskkii. Leat báikkit gos digaštallat, vuostálastit, organiseret iežamet, hutkkat ja mearridit. Leat báikkit gos Sámi siviila servodat čoahkkána oktasaš politihkalaš jienain.

70 jagi, Sámiráđđi lea bargan ovttastahttit Sámi álbmoga. Árra Davviriikkalaš duodje- ja kultur­ovt­tasbargguin, gitta Sámi našuvnnalaš symbolaide ja riikkaidgaskasaš bargui eamiálbmogiid vuoigatvuođaid váras, Sámiráđđi lea guoddán ovddasvástádusa mii lea sihke politihkalaš ja duohta olmmošlaš: Nannet Sámi álbmoga vejolašvuođa hupmat, doaimmahit ja mearridit ovttas.

Katri Somby artihkal muittuha min ahte dát bargu ii dáhpáhuvan iešalddis. Huksehuvvui olbmuin geat mátkkoštedje, čálle, šiehtadalle ja organiserejedje. Huksehuvvui sis geat suodjaledje min gielaid, sis geat gáibidedjet ahte sámi perspektiiva ferte hábmet vuođu dutkamii ja politihkkii, sii geat nággejedje gehččojuvvot okta álbmogin riikarájiid rastá, ja sii geat bukte Sámi jiena Máilmmiviidosaš Eamiál­­bmotlihkádussii. Huksehuvvui sámi artisttain, a­k­ti­­visttain, boazovázziin, guolásteddjiin, bivdiin, dállodolliin, kulturbargiin, giellabargiin, vuorrasiin, nuorain, organisašuvnnain ja servodagain.

Sámiráđđi lea álo leamaš dehálaš iehčanas jietna Sá­mi siviila servodahkii. Vel otná beaivvi dát lea okta min deháleamos rollain. Sámedikkiid ásaheapmi lea nannen Sámi politihkalaš ovddasteami dehálaš vugiid mielde. Seammás, lea ain dárbu iehčanas Sámi jitnii vuođđuduvvon organisašuvnnaide, sámi servodagaide ja viidát sámi siviilaservodagaide Sámis. Sámi boahtteáigi ii sáhte dušše huksehuvvot ásahusaid bokte. Ferte huksehuvvot Sámi álbmogis.

Otne mii eallit eahpesihkkaris áiggis. Min birra, lea soahti, riiddut, dálkkádatrievdadusat, eatnamiid ja čáziid billisteamit ja politihkalaš fámut geahččalit heajudit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Dát duohtavuohta váikkuha maid Sámi. Muittuha maid min manne rádjerasttildeaddji ovttasbargu Sámis ii leat symbolalaš. Dat lea dárbbašlaš.

Erenoamáš bávččas oassi min dálá dilálašvuođas lea ahte ovttasbargu min miellahttoorganisašuvnnaiguin Ruošš­a­­­­beal Sámis lea gaskkalduvvon cuoŋománu 2022 rájis dálá geopolitihkalaš dilálašvuođa dihte. Sámiráđđi ásahuvvui čohkket olles Sámi. Dalle go šaddá váttisin doallat oktavuođaid riikarájáid rastá Sámis, mii buohkat dovdat ahte juoga dehálaš manahuvvo. Mii guoddit dán dovddu fuolain, ja sávvat ahte jagit ovddos guvlui fas rahpet vejolašvuođaid deaivvademiide, gulahallamiidda ja ovttasbargui olles min álbmogii.

Seammás, mii eat geahča boahtteáigái baluin. Mii geahččat boahtteáigái ovddasvástádusain ja doaivvuin. Buolvvat min ovdal eai vuordán heivvolaš diliid. Sii čoahkkanedje dan dihte go fertejedje. Sii organiserejedje iežaset dan dihte go ii oktage eará bargan dan sidjiide. Sii huksejedje oktasaš ásahusaid dan dihte go ipmirde­dje ahte min givrodat lei čadnon Sámi oktavuhtii.

Sámiráđi 70 jagi ávvudeamis mii gudnejahttit sin geat bohte min ovdal. Mii gudnejahttit sin geat rasttildedje rájiid čoahkkánit dalle go vuogádagat sin birra geahččaledje sirret sin. Mii gudnejahttit sin geat hábmejedje Sámekonferánsa, huksejedje min organisašuvnnaid, bealuštedje min kultuvrra ja giela, ja nannejedje Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja eamiálb­mogiid vuoigatvuođaid riikkaidgaskasaččat. Stuorra gudniin, mii maid muitit sin geat čađahedje dán barggu stuorra persovnnalaš oaffaruššamiiguin, ja sin geat eallimat ja rahčamušat šadde oassin historjjáš čoahkkaneamis, organiseremis ja nannemis Sámis.

Muhto ávvudeapmi ii leat dušše geahččat vássán áiggi.
Lea maid lohpádus boahtteáigái.

Mii fertet fas deaivvadit.
Mii fertet joatkit deaivvadit.
Mii fertet joatkit organiseret iežamet.
Mii fertet joatkit geahččat rájiid rastá.
Oaidnit Sámi.

Ja mii fertet joatkit bargat seammá vuoiŋŋain mii lea guoddán Sámiráđi 70 jagi: ovddasvástádusain, duostilvuođain, solidaritehtain ja ráhkisvuođain Sápmái.