Sámiráđđi COP29:as
Sámiráđđi oassálasttii ON dálkkádatrievdadeami konferánssas (COP29) Bakuas, Azerbaižanas, vuosttaš vahku skábmamánu 11. - 16. b.
Sáttagoddái serve Presideanta Per-Olof Nutti, Biras- ja Árktalaš ovttadathoavda Gunn-Britt Retter, ja Advocacy-prográmma oasseváldit Janne Hirvasvuopio ja Per-Henning Mathisen.
Sámiráđi Presideanta, Per-Olof Nutti, COP29:as. Govva: Sámiráđđi
Sáttagoddi álggii oassálastimiin riikkaidgaskasaš eamiálbmotforuma dálkkádatrievdama (International Indigenous Peoples Forum on Climate Change, IIPFCC) guovttebeaivásaš ráhkkanančoahkkimii. Dán čoahkkimis eamiálbmotsearvi digaštalai oktasaš vuoruhemiid boahttevaš šiehtadallamiidda. Doppe deattuhuvvui ahte lea deaŧalaš dohkkehit eamiálbmogiid jođiheapmi ollásit dohkkehuvvo dálkkádatáŋgiruššamis. Olles vahkku searvvai Sámiráđi sáttagoddi iešguđetlágan čoahkkimiidda, šiehtadallamiidda ja oalgedáhpáhusaide konferánssa agendas. Dát mielddisbuvttii maiddái dáhpáhusaid nugo "Multi-Stakeholder Dialogue" (Máŋggabealálašvuođa ságastallan), mas presideanta Per-Olof Nutti, gii lea nammaduvvon árbediehttin, searvvai čoahkkimii. Sii oassálaste maid jahkásaš máhtolašvuođa doalliid čoagganeapmái, maid Báikkálaš searvevuođat ja eamiálbmot pláhtta (Local Communities and Indigenous Peoples Platform, LCIPP) gohčodit.
Presideanta Per-Olof Nutti deattuhii ahte lea dárbu heivehanstrategiijaide mat leat báikkálaččat heivehuvvon ja ovddiduvvon ovttas álgoálbmogiiguin. Son deattuhii ahte dakkár lahkonanvugiin lea mearrideaddji mearkkašupmi nanu báikkálaš servodagaid ovddideapmái. Janne Hirvasvuopio fokuserii oktavuođa gaskal dálkkádatrivtta ja álgoálbmotnuoraid mielladearvvašvuođa hástalusaid.
“Go mii máhttit hálddašit eatnama, lea bevttolaš dálkkádatdoaibmaid vuođđun ovttasbargu eamiálbmogiiguin riikkalaš, regionála ja báikkálaš politihka ja láhkaaddima hábmemis” celkkii Sámiráđi presideanta Per-Olof Nutti.
Maŋimuš 50 jagis lea Árktis liegganan 3-4 geardde jođáneappot go máilmmi gaskamearri. Dálkkádatrievdamis leat duođalaš váikkuhusat Sápmái, ja dat mielddisbuktá ollu sisabahkkemiid ekovuogádagaide, eallinláibbiide ja ekonomiijaide. Eamiálbmogiin lea dehálaš diehtu, innovašuvnnat ja teknologiija mainna sáhttet dustet dálkkádatkriissa. Dát ceavzilis geavadagat leat vuođđuduvvon luonddu ja birrasa čiekŋalis áddejupmái ja hálddašeapmái.
Seammás lassánit heivehangolut, erenoamážit daid vahágiid ja gillámušaid geažil maid stáhtaid doaibmabijut dahje dálkkádatheivehanbarggut mielddisetbuktet. Goitge eamiálbmogat ožžot unnán dahje eai oppanassiige doarjaga dálkkádatdoarjagis. Ruoná sirdašupmi, buohtalaga koloniijapraksisain ja dálkkádatrievdademiin mii ain joatkašuvvá, lea dagaheamen dili ain vearrábun. Árktalaš ekovuogádagat leat sakka váikkuhuvvon, mii fas bealistis čuohcá olmmošvuoigatvuođaide ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaide.
Sámiráđi searvan UNFCCC:s (United Nations Framework Convention on Climate Change) ja COP29:s galgá sihkkarastit dan ahte soahpamuša oassebealit čađahit dakkaviđe, ja bevttolaš doaibmabijuin. Sii ávžžuhit oasálaččaid gieđahallat ollislaččat dálkkádatroasu mii váikkuha Sápmái. Dát mielddisbuktá ahte geatnegahttojuvvojit ollašuhttit áŋgiris mihttomeriid mat heivehuvvojit dasa ahte ráddjet máilmmiviidosaš liegganeami 1.5°C rádjai, nu ahte ii leat dahje ii leat ráddjejuvvon badjelmeare liegganeapmi.
Sámiráđđi lea maiddái oassi máilmmiviidosaš eamiálbmotáššiid ášševuolggalaš rahčamušas. Dát sihkkarastá dan ahte buot UNFCCC vuogádagat, prográmmat, bargorávnnjit ja vejolašvuođat gudnejahttet ja suddjejit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Dat vuoigatvuođat leat vuođđun buot dálkkádatdoaibmabijuide, politihkkii ja mearrádusaide.
Go COP29 álggaha nuppi vahku, de Sámiráđđi deattuha man deaŧalaš lea sihkkarastit eamiálbmogiid dievaslaš ja beaktilis oassálastima dálkkádatpolitihkkii ja mearrádusaide. Olmmošvuoigatvuođalaš lahkonanvuohki lea mearrideaddjin bevttolaš ja vuoiggalaš dálkkádatdoaibmabijuid ovddideapmái. Dát doaimmat galget addit eamiálbmogiidda vejolašvuođa identifiseret, vuoruhit, čađahit ja čuovvut čovdosiid iežaset dárbbuid vuođul.