Sámiráđi presideantta dearvvuođat Sámiid 23. konferánsii

Govva: Sámiráđđi / Piera Heaika Muotka

Sámiráđi ságadoalli Per-Olof Nutti ovdanbuktán Sámiid 23. konferánssas Ohcejogas geassemánu 18. b. 2026.

Tomme stoler i konferansesalen.
Foto: Samerådet / Piera Heaika Muotka

Gudnejahtton sáttaolbmot. Gudnejahtton guossit.

Lea munnje stuorra gudni sávvat didjiide bures boahtin Sámiid 23. konferensii deike Ohcejohkii. Sáhttá beanta dadjat ahte mii leat ruoktot boahtán.

Lea suohtas dás go Sámiráđis lea erenoamaš čánastat Ohcejohkii. Dáppe han lei min čállingoddi 1979 rájes gitta 2014 rádjái - olles 35 jagi. 

Lea fuomášanveara maid ahte ovddit háve go dáppe Ohcejogas lei sámiid konferánsa, 1983, de lei vuosttáš konferánsa masa sápmelaš Sovjet lihttus searvvai ja deaivvadii eará sápmelaččaiguin.  Vaikko ledje bovdejuvvon searvat  juo álggo rájes, de ledje dan ovdal dušše dutkit boahtán ruoša bealde.

Dás máŋŋá, Sámiid 15. konfereansa, 1992, dohkkehii Guoládaga Sámi Searvvi ráđi lahttun ja ná Ruošša beal sámit ledje vuosttaš geardde mielde virggálaš sáttagoddin konfereanssas. Dan geažil molssašuvai ge maid Davviriikkaid sámiráđi namma, ja šattai das rájes beare ”Sámiráđđin”. 1996 lágiduvvui Sámekonferánsa Ruoša bealde Murmánskka gávpogis. Dat lei vuosttáš háve go sámit buot riikkain čoahkkánedje Ruoša beal Sápmái.

Miidjiide, sáme álbmogii, lea sihke váidalahtti ja lossat ahte dál lea juo nubbi sámiid konfereansa gos ruošabeal sáttágotti - min oappáid ja vielljaid - stuolut leat guorusin. Daid oaidnibehtet fysalaččat dás čoahkkinlanjas, daid guorus stuoluid, muittuhan dihte buohkaide ahte mii váillahit ruošabeal ovdasteddjiid. 

Čoahkkanit Ohcejohkii Sámiid konferensii boktá maid morraša. 1974 guđas dáppe guovllus eret dušše go girdi jávkkai Sámekonferánsii manadettiin. Ledje guovddáš sámiid ovdasteaddjit, ja diehttelasat dat lea čuohcan min servodahkii garrasit. Lávvordaga mii galgat ge lágidit muitobottu sin gudnin.

Buorit olbmot. Odne ráhpat sámiid 23. konfereanssa. Máŋggasat leamašan dáppe juo vuossárgga rájes. Sámiráđđi lea lágidan goalmmát nuoraid deaivvadeami - Gávnnadeapmi 3, ja mun lean movttas gullat ahte nuorat oidnet boahtteáiggi Sámis. 

Kultur Sámpi - áidna miehtá sámi deaivvadanbáiki Sámi dáiddá- ja kultursuorggi várás lea maid lágiduvvon. Doppe almmuhuvvui earret eará Dájdakodisilla ja ledje olu eará miellagiddeváš ságastallamat. 

InterReg prošeakta Sápmái Buorrin lea lágidan duodjedeaivvadeapmi mii lea čohkken duojáriid miehtá Sámis. Dán leat duojárat ohcalan guhká. Dán vahkku leat maid beassan vásihit filmmažiid, podcasttaid ja čállosiid. Dát lágideamit čájehit dušše oasi Sámiráđi viiddis doaimmain maid mii doaivut bohtet Sámi servodahkii buorrin.  

Sápmi - min eatnamat, min čáziid ja kultuvrra vuođđudus - lea maid Árktalaš guovlu. Min ráfálaš guovlu rievda jođánit ja olgobeal áittagat lassánit. Mii vásihat ráfehis máilbmedili, sihkkarvuođa politihka jođánis ovdanahttima, ja globála olmmošvuoigatvuođat leat deattu vuolde. Dasa lassin rivdet min eatnamat ja čážit dálkkádatrievdadeami geažil. Mii vásihat lássi dárbbuid kritihkalaš minerálaide ja ođasmuvvi energiijai, ja stuora beroštumi strategalaš infrastruktuvrii.

Sámi áššit šaddet oassin moalkás strategalaš digaštallamiin gos sihkkarvuođa áššit, ekonomalaš beroštumit, dálkkádatpolitihkka ja álgoálbmotvuoigatvuođat leat nannosit čatnasan oktii. Min bargu sámi iešmearrideami ovdii ii bisán Sámis, iige našunálastáhta rájáid alde; dat gáibida ahte mii váldit saji stuorámus riikkaidgaskasaš arenain.

Danne lea Sámiráđi dihtomielalaš bargu EU ektui, ON ektui ja Árktalaš Ráđi ovttasbarggus šaddan ain deháleabbon.

EU ja ON dahket juohke beaivvi mearrádusaid mat gusket njuolga min eatnamiidda, min luonddubirrasii ja min árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrii. Brüssel, New York, Bonn ja Genève eai váldde vuolgga sámiid vuoiggatvuođain go hápmejit mearrádusaideaset. Danin mii ferte leat sajis ja iskat váikkuhit dáid proseassaid.

Dát lea oppalaš bargu maid eat nákce okto čađahit. Jos mii galgat lihkkostuvvat, de dárbbášat viiddis ovttasbarggu riikarájáid rástá. Go mii ovttas dáistalat oktasaš jienain olgomáilbmái, mii sihkkarastit ahte ruoná molsun ja boahtteáiggi areálahálddašeapmi ii dáhpáhuva sámi vuoigatvuođaide vahágin, muhto baicce árvvusatnet daid - oktasaš Sápmái buorrin.

Go mii hápmet boahtteáiggámet, galgat maiddái oamastit iežamet muitalusa das geat mii leat ja maid mii dárbbašit. Mearrádusat mat gusket Sápmái leat menddo guhká dahkkon olggobealde buvttaduvvon máhtu vuođul. Mii fertet baicce ieža buvttadit dan máhtu maid dárbbašat, danin go máhttu lea vuođđun buot politihkalaš ja servodatlaš mearrádusaide. 

Sámiráđđi lea ge strategalaččat válljen searvat máhttobuvttadeapmái. Dás lea sáhka váldit ruovttoluotta fámu defineret - meroštallanfámu. Go mii ieža oamastit dieđuidmet ja hálddašit dutkama, de mii sihkkarastit ahte leat min árvvut, min árbevierut ja min dárbbut mat bidjet vuođu boahtteáigái. Mii eat galgga šat dušše dutkojuvvo - mii baicca mearridit vástádusaid.

Loahpahan dovddos báikkálaš poeta Lemehaš-Biehtár - Pedar Jalvi,  sániguin divttas Muohtačalmmit, maŋumiš oassi:

Giđđabeaivváš muođuid ovddas
Suddet smávva muohtačalmmit
Šelges čáhcegoaikkanassan.
Goaikkanasas čoggojit dat
Ájan, deatnun, jávrin, mearran
– Stuoris dalle lea daid fápmu.