Uusi KulturSápmi-deklaraatio on julkaistu!
KulturSápmi on järjestetty vuodesta 2019 lähtien, ja se on saamelaisen taide- ja kulttuurialan ainoa rajat ylittävä kohtaamispaikka. Photo: The Saami Council.
Kesäkuussa 2026 järjestettiin KulturSápmi-konferenssi 23. saamelaiskonferenssin yhteydessä. Utsjoelle kokoontui noin 100 taiteen ja kulttuurin parissa työskentelevää saamelaista eri puolilta Saamenmaata.
Kolmen päivän aikana osallistujat pääsivät keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja jakamaan kokemuksiaan. Ohjelmassa oli käynnissä olevien projektien esittelyitä, joissa taide- ja kulttuurialan toimijat kertoivat käynnissä olevista töistään.Konferenssissa jaettiin myös Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto.i.
Dán jagáš julggaštus muittuha min das, ahte mii leat okta álbmot vaikko mis leat erohusat, ja čájeha, movt bierggim/birgejupmi stivre sámiid eallima ja hábme vuođu, mii doalvu min ovddos guvlui. Julggaštusas leat maid čieža ávžžuhusa.
Lisätietoja:
Christina Hætta
christina(at)saamicouncil.net
+47 48 02 17 34
KulturSápmin julistus, Utsjoki 2026
Me etsimme yhdessäoloa, yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisuutta
“Luonnon tahto ja luojan saarna antavat arvon suuruudelle silmän iloksi ja löytöretkeksi tulevaisuuden sukupolville meidän esivanhempien löytöjä löytää ja niiden syvyyksiä koristaa”
Johdanto
KulturSápmi tietää, että saamen kielet, kulttuuri, kirjallisuus, sielunkielet (luohti, livđe, leu'dd, vuolle och vuelie), saamen käsityön perinnetieto ja taide muodostavat keskeisen perustan birgejupmille, joka tarkoittaa kykyä tulla toimeen ja pärjätä ottamalla luonnosta vain sen verran kuin tarvitsee. Niillä on ratkaiseva merkitys identiteetin vahvistamisessa, yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä tulevaisuuden muovaamisessa. Siksi sitoudumme jatkossakin luomaan tiloja, jotka tukevat saamelaiskulttuurin elinvoimaa, kehitystä ja siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Birgejupmi ohjeistaa saamelaisten elämää ja antaa pohjan sille mikä on kannatellut kansaamme läpi historian. Se ei ainoastaan merkitse omavaraisuutta tai selviytymistä, mutta myös kykyä elää yhteydessä maan, muiden ihmisten sekä tulevien sukupolvien kanssa. Birgejupmi perustuu arvoihin, jotka ovat muovanneet saamelaisyhteisöjä ja -kulttuuria sukupolvelta toiselle: vastuu, yhteisöllisyys, kunnioitus ja kyky hyödyntää resursseja kestävällä tavalla.
Pääkohdat
Kysymme lupaa ja keskustelemme maan kanssa sielunkieltemme ja säveliemme kautta: olipa kyse luohtista, livđestä, leu’ddista, vuollesta tai vueliesta. Sinä itse tiedät, mikä on sukusi kieli, se jonka avulla muistelet kotiseutuasi. Jiõčč ton teâdak.
Me saamelaiset viestimme keskenämme hiljaisella kielellä. Saamen käsityö, kirjonnat, värit, muodot, helmet ja monet muut ominaispiirteet kertovat kuuluvuudesta, siviilisäädystä, käsityötaidosta ja niin edespäin. (Hiljaisuus. Tauko.) Gákti, gábdde, gapta, gápptie, gaeptie, mááccuh, mácēh, mäccak, mäccaǩ, eli saamenpuvut kantavat mukanaan sukujemme tarinoita ja tapahtumia. Sitä ei tarvitse sanoa ääneen, sinä kyllä tiedät. Jieš ton tiäđáh.
Millaisia odotuksia saamelaistaiteilijoihin kohdistuu? Millaista on olla tässä ajassa saamelaistaiteilija, muusikko, kirjailija tai saamen käsityön tekijä? Tuleeko meidän aina selittää ulkopuolisille, mitä saamelaisuus on? Mihin mahtuu taide, joka on tarkoitettu vain meille itsellemme, saamelaisille - tuleeko yhteisössämme olla erilaisia rooleja ja asemia? Ketkä kouluttavat saamelaisuudesta, ja ketkä vahvistavat ja voimaannuttavat kulttuuriperintöämme yhteisömme sisältä? Onko niin, että suurin osa resursseista suuntautuu maidemme varjelemiseen ja oikeuksiemme puolustamiseen? Silloin meille ei jää aikaa sisäisiin keskusteluihin, kuten kieliemme ja kulttuuriemme elävöittämiseen.
Kulttuurit eivät säily ilman kieliä. Me olemme kansa – yli rajojen, rajaton Saamenmaa. Eläkööt ja kuulukoot kielemme, nuo kultakielet; olemme yksi kansa, vaikka olemmekin monimuotoisia ja rikkaita kielinemme ja murteinemme. Lasten ja nuorten tulee kuulla ja oppia esiäitiensä ja -isiensä kielet ja perintö. Kun menetämme kielet, menetämme samalla yhteyden maihimme.
Saamelaiskulttuurit ovat eläviä kulttuureja. Ne elävät mukanamme ja vierellämme läpi aikojen, menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa. Perinnetieto virtaa nykyhetkeen monia polkuja pitkin, lukemattomien virtojen mukana. Sen virran tulee ulottua joka lapseen ja nuoreen, eikö niin? Jokaisella tulee olla mahdollisuus edistää omaa kieltään ja kulttuuriaan, olivat tiennäyttäjinä sitten varttuneemmat ihmiset, sukulaiset, arkistot tai kokoelmat. Sinä tiedät kyllä, mikä on sinulle se oikea tapa näyttää tietä.
Ennen olemme tahtoneet, nyt me aloitamme. Meidän saamelaisten tulee käyttää enemmän keskinäistä hiljaista kieltämme. Käsityömme puhuvat tätä hiljaista kieltä: ne kertovat vaatteenmuotojen kautta, minne kukin kuuluu. Joissakin päähineissä näkyy, onko kantaja naimisissa vai ei, ja sama viesti välittyy tietyillä alueilla myös vyön napeista. Värit ja korut kantavat niin ikään tärkeitä merkityksiä.
Viranomaiset eivät tiedä kaikkea, eivätkä he aina ymmärrä, mitä tuomme esiin. Siksi meidän on selitettävä heille enemmän ja useammin, millaisia haasteita me saamelaiset kohtaamme – erityisesti sitä, miten rajat rajoittavat kulttuurimme kehittymistä ja yhteistyötä, sekä miten rajojen tullisäännökset tekevät siitä vaikeaa ja monimutkaista.
Meillä saamelaisilla kuluu liikaa aikaa oikeuksiemme puolustamiseen, vaikka voisimme käyttää sen kulttuurimme vahvistamiseen. On tärkeää vahvistaa ja välittää saamelaisille lapsille ja nuorille omaa ajattelutapaamme, perinnetietoa ja työskentelytapoja.
Joiku ja joiun sävel ovat meille saamelaisille rajaton, hiljainen murrekieli.
Hengellisyys on kulkenut mukanamme muinaisista ajoista saakka, läpi aikojen ja vaikeuksien, mukautuen uusiin sääntöihin ja muuntuen uusiin muotoihin, ja silti säilynyt.
Uudessa ajassa huomaamme, ettei saamelaisten hengellisyys olekaan kadonnut, vaikka niin luulimme.
Eläköön meidän perintömme.
Suositukset
Me aiomme tavata enemmän, oleskella lávvuissa, viettää aikaa yhdessä, nostaa esiin ja käsitellä omia aihepiirejämme, tehdä saamen käsitöitä sekä tanssia yhdessä sukupolvien yli.
Tavoitteenamme on vahvistaa saamelaista taide- ja kulttuuriopetusta sekä luoda mahdollisuuksia sukupolvelta toiselle tapahtuvaan oppimiseen.
Meidän on pidettävä huolta siitä, että perinnetietomme on ulottuvillamme, ja että arkistoissa, museoissa, varttuneilla ihmisillä ja kulttuurityöntekijöillä oleva tieto – tarinat, käsitteet, kirjoitukset ja käsityöt – säilyy ja on saavutettavissa.
Kieli – kaikkien saamen kielten tulee kuulua ja ne tulee ottaa huomioon.
Rajaton Saamenmaa – monia kieliä ja kulttuureja, kaikki yhdenvertaisia.
Tarvitsemme lisää rahoitusta saamelaisille kulttuurintekijöille, jotta perintömme ja kulttuurimme siirtyvät seuraaville sukupolville.
Perinnetiedon elävöittäminen ja yhteyden vahvistaminen palautettuihin saamen käsitöihin.
Foto: The Saami Council