Leat go nuorra sápmelaš? Oza Sáttanuorat: Sámi Nuoraidsáttagotti prográmmii!
Lávkes sisa sámi diplomatiija, ovddideami ja jođiheami máilbmái! Leat go don nuorra sápmelaš geas lea mokta bargat áššiiguin riikkaidgaskasaš platformmain? Sámiráđđi bovde du ohcat Sáttanuorat: Sámi Nuoraidsáttagotti Prográmmii vásihit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ja álgoálbmogiid ovddideapmi.
Mii lea Sáttanuorat: Sámi Youth Delegates Program?
Sámiráđđi ohccá guhtta nuorra sápmelaččaid gaskal 18 ja 30 jagi searvat oahppoprográmmii mii fállá vásáhusa riikkaidgaskasaš álgoálbmot diplomáhtijjas, ovddideamis ja jođiheamis. 1-2 jagi badjel ožžot oassálastit oahpu ja hárjehallama, vai sámi nuorat ožžot reaidduid ja vejolašvuođaid bargagoahtit našunála, árktalaš ja riikkaidgaskasaš arenain.
Dát eaktodáhtolašprográmma lea hábmejuvvon nu ahte dat lea njuovžil ja dan sáhttá heivehit oahpuid dahje bargguid oktavuođas. Lea heivolaš Sámi nuoraide geat háliidit ipmirdit movt Sápmi doaibmá riikkaidgaskasaš arenain, oahppat álgoálbmotáššiid birra ja movt dat lea ovdánan, iskat makkár sajiin Sápmi doaibmá oktasaš ulbmiliid ektui, ja ipmirdit makkár ovttasbargu lea sihke siskkáldasat Sámis ja eará álgoálbmogiiguin ja ráđđehusaiguin. Hárjehallama bokte ja go oassálastá Sámiráđi sáttagottiid čoahkkimiidda, de besset oassálastit vásihit dán barggu sihke teoriijas ja geavatlaččat. Prográmma siskkilda:
Persovnnalaš oahpahuskurssat
Ráhkkanančoahkkimat
Mátkkoštanvejolašvuođat riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda, oktan praktihkalaš bargobihtáiguin mat dorjot sáttagotti mihttomeriidon’s goals
Prográmma lea oassi Youth Together for Arctic Futures-prošeavttas, mii lea 4-jagáš álgga mii galgá addit árktalaš ja eurohpalaš nuoraide guovlluin vejolašvuođa aktiivvalaččat bargat dálkkádatdoaimmaiguin, luonddusuodjalemiin ja ceavzilis ovdáneami politihkain. Prošeakta, man Eurohpá uniovnna lea ruhtadan, čohkke iešguđetlágan nuoraid jienaid doaimmaid bokte nugo ovdamearkka dihte advokáhtta- ja fierpmádatbarggu oahppu, rávvenprográmmat ja nuoraidpolitihka rávvagiid ráhkadeapmi Árktisa ja EU mearrideddjiide.
Manne ohcat?
Oažžut oahppat riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, diplomatiija ja ovddideami birra
Oahppat Sámi historjjá ja dan rolla birra riikkaidgaskasaš platforbmain
Čuovvut vásihuvvon Sámi ovddasteddjiid guovddáš riikkaidgaskasaš čoahkkimiin
Oažžut praktihkalaš vásáhusaid go čuovvu mearrádusproseassaid
Oahpasmuvvat Sámi nuoraiguin, eará nuoraid ovddasteddjiiguin Árktisis ja Eurohpás, álgoálbmogiid ovddasteddjiiguin ja váldooasálaččaiguin mat leat mielde riikkaidgaskasaš lágidemiin.
Buot mátkeolggosgoluid gokčojuvvo
Gii sáhttá ohcat?
Sámi nuorat gaskal 18 ja 30 jagi geat máhttet gulahallat eaŋgalsgillii. Ovddit bargohárjáneapmi dahje erenoamáš máhttu ii gáibiduvvo. Mii bovdet sámi nuoraid buot surggiin ja buot oahpahusdásiin ohcat. Deaŧaleamos lea ahte dus lea beroštupmi ja áigi.
Movt ohcat:
Deavdde ohcanskovi maŋimustá 9. guovvamánu 2025 dii. 23.59. Ohcamušas galget leat áššáigullevaš dieđut du ja manne ozat prográmmii.
Gážaldagat?
Jus dárbbašat eanet dieđuid, de sáhtát váldit oktavuođa Anja Márjá N. Keskitaloin dahje Per-Henning Mathisenin.
anjamn.keskitalo@saamicouncil.net
Sámiráđi birra:
Sámiráđđi lea iehčanas ja sorjjasmeahttun kultuvrralaš, politihkalaš ja ovttasbarganorganisašuvdna mas leat mielde sámi organisašuvnnat Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas. Sámiráđi váldoulbmil lea gozihit sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid oktan álbmogin, ja nannet sámiid riikkarájahis gullevašvuođaid. Sámeráđđi bargá maiddái riikkaidgaskasaččat ovddidit ja sihkkarastit sámiid ja eará álgoálbmogiid beroštumiid ja vuoigatvuođaid.
