Sámiráđđi jugii jagi 2026 kulturdoarjagiid

Sámiráđđi lea juohkán jagi 2026 kulturmearreruđaid. Kulturdoarjagat ledje juohkin ládje 1 590 000 NOK ja ohcamušat bohte oktiibuot 9 079 907 NOK ovddas. Oppalaš supmis prošeakta- ja mátkestipeanddaide juhkkojuvvui 990 000 NOK ja bargostipeanddaide 600 000 NOK. 

Bargostipeanddat Feodoroffii, Juusoi ja Lifjellii

Sámiráđđi jugii jahkái 2026 golbma bargostipeandda. Jagi guhkkosaš bargostipeandda ožžo Laura Feodoroff (filbma), Gáijjot Áslaga Piera Ánte-Ovllá  dahjege Antti-Oula Juuso (dáidda, giella, árbediehtu) ja Ole-Henrik Lifjell (musihkka). Okta bargostipeanda lea 200 000 NOK. Dárkilut govvádusaid guđege dáiddáris, sin barggus ja eará juhkkojuvvon kulturdoarjagiid jahkái 2026 sáhttá lohkat vulobealde.

- Máŋggaid buriid ohcamušaid joavkkus mii vásiheimmet dehálažžan eandalii bargostipeanddaid oasil doarjut unnitloguid unnitloguid sihke gielalaččat ja agi vuođul. Oppalaččat guorahalaimet maid ođđa áššiid buktima sámi kulturmáilbmái ja man ollu livččii dárbu ruhtadit vel eanet dáiddáriid dahje prošeavttaid, guorahallá Sámiráđi kulturlávdegotti ságajođiheaddji Lada Suomenrinne.

Kulturlávdegoddi anii dehálažžan doarjut ođđa ja uhca ollisvuođaid

Govas kulturlávdegotti lahtut gurut bealde Lada Suomenrinne, Petra Laiti, Magnus Antaris Tuolja ja Heaika Hætta čoahkkimis.

Govva: Sámiráđđi

- Mis ledje olu ohccit, ja mii aniimet árvvus buohkaid ohcamušaid ja ideaid, muhto vásiheimmet, ahte dál lea dehálaš ruhtadit ođđa ja uhca ollisvuođaid. Lea miellagiddevaš oaidnit, mot min kulturmáilbmi eallá ja man aktiivvalaččat min dahkkit leat das fuolakeahttá, ahte ruhtadilli lea váttis buohkaide dálá dilis. Mii sávvat goittotge, ahte min ruhtadan dáiddárat, kulturbargit ja prošeavttat beasašedje hábmet mávssolaš vásáhusaid ja dáiddabihtáid, mat nannejit kulturmáilmmi namalassii Sámis, gávnnaha Suomenrinne.

Sámiráđi kulturdoarjagiid ulbmil lea doarjut, ealáskahttit ja ovddidit oktilaš sámi dáidda- ja kultursuorggi. Doarjaga sáhttet ohcat ovttaskas sápmelaččat, sámi joavkkut ja searvvit. Sámiráđi kulturdoarjagiid ruhtada Davviriikkaid ministtarráđđi.

Laura Feodoroff: Oanehis filbma Čääʹččjieʹlli - Maid of the Water

Filbma

Laura Feodoroff lea nuortalaš dánsundáiddár Helssegis. Son lea bargan dánsunsuorggis máŋggabealat bargguin dánsundáiddárin ja -pedagogan jagi 2008 rájes. Dáiddalaš bargan lea fievrredan Laura sámi ealligova ollái sihke kámera ovdii loaiddastit ja dan duohkái giehtačállin ja koreográfa-bagadallin. Gieskat máilmmi vuosttašeahkeda ožžon dánsunfilbma “Siõrškuäđam – Jávohuvvan lávkkit” lea su vuosttaš nuortalašvuhtii laktáseaddji dáiddalaš bargu ja seammás debuhtta ealligovvasuorggis. Sámiráđi bargostipeanda láhčá sutnje vejolašvuođa vuojulduvvat dáiddalaš bargamii dánsunfilmmain “Čääʹččjieʹlli - Maid of the Water”. Čääʹččjieʹlli” lea poehtalaš oanehisfilbma, mii vuođđuduvvá nuortalaš čáhcenieidamáidnasii, man leat dulkon ođđasit dánssa ja visuála máinnasteami bokte. Ealligovva gieđahallá mielladearvvašvuođa, sohkabuolvvaid gaskasaš tráuma ja siskkáldas konflivtta temáid, maid albmanahttá myhtalaš Čáhcenieida.

Govva: Jenni Kollani

Ole-Henrik Lifjell: Aales

Musihkka

Ole-Henrik Lifjell lea sámi musihkkár, juoigi ja lávlu. Su bargu guorahallá atmosfeara, mieldeorruma ja mo luohti sáhttá doaibmat sihke iehčanas ealli vuođđun ja gulahallamis ođđaáigásaš musihkain. Son áŋgiruššá, vai sáhttá seailluhit ja ovddidit luođi moalkáivuođa seammás go dan oktageardán, jorba hápmi deaivá ođđaáigásaš komposišuvdnaideaid. Sámegiella lea maiddái guovddáš oassi su barggus ja hábme melodiijalaš, meditatiiva jietnaduovdagiid ja stivre su dáiddalaš ovdanbuktima. Son áigu suokkardallat bihtánsámi juoiganárbevieru bargostipeandaáigodagas sihke digitála arkiivvaid bokte – earret eará iežas fulkkiid báddemiid bokte – ja galledemiin bearrašiid ja bihtánsámi guovlluid, gos juoigan lea guhká doaibman gulahallanvuohkin. Son vuojulduvvá čiekŋudit iežas ipmárdusa luođi hámis, ritmmas ja lávlunteknihkain, seammás go guorahallá improvisašuvnna dievasmahtti, intuitiivvalaš lahkonanvuohkin. Son bargá dihtomielalaččat luođi ivnni, ritmma, persovnnalaš jiena, teavsttaid ja eará deakstavuđot melodiijaid gaskasaš vuorrováikkuhusain. Su mihttomearri lea hábmet ovdanbuktima, mii lea ruohtastuvvan árbevieruide, muhto mii lea seammás rabas ođđa musihkalaš sajiide, gos jietna, giella ja dovddut suddet oktii.

Govva: Ammus

Gáijjot Áslaga Piera Ánte-Ovllá: Dološ áiggi eallin govaiguin ja muitalusaiguin

Dáidda, giella, árbediehtu

Gáijjot Áslaga Piera Ánte-Ovllá dahjege Antti-Oula Juuso lea 76-jahkásaš boazosápmelaš Eanodaga Giehtaruohttasis Gáijjot siiddas. Mánnávuođa rájes boazodoallu, luondu ja dáidda leat leamaš su eallima guovddážis. Son lea álgen málet juo 1970-logus, ja dan rájes son lea govvidan iežas dáidagis erenoamážit sámi árbevirolaš eallima, bohccuid, jahkeáiggiid nuppástuvvama ja duovdagiid jaskes čáppatvuođa. Juuso vásiha, ahte dáláš kulturmáilmmis ii šahten leat seammá nannosit oidnosis máhttu muitit duovdaga ja luonddu hámiid ja buktit daid oinnolažžan málagovain. Sus govat bohciidit muittu čiekŋalasas, báikkiid ja luonddu detáljaid muitimis. Dát lea árbemáhttu, mii oidno su dáiddamálagovain, muhto maiddái su luđiin; juoigan ja málen bohciidit seammá muittus. Luođi bakte sáhttá maid málet melodiija bokte. Bargostipeanda fállá sutnje vejolašvuođa málet máŋga dáiddagova, mat govvidit jagiáiggiid nuppástuvvama ja sámi eallima luonddu ritmmas – dan, mot olmmoš ja luondu ealliba bálddalagaid ja sorjavažžan nubbi nuppis.

Govva: Priváhtta

Lassedieđut:

Lada Suomenrinne

Kulturlávdegotti ságajođiheaddji

lada.suomenrinne(at)gmail.com

Unna-Maari Pulska

Kulturčálli

unnamaari(at)saamicouncil.net