Saamelaisneuvosto jakoi vuoden 2026 kulttuuriavustukset

Saamelaisneuvosto on jakanut vuoden 2026 kulttuurimäärärahat. Kulttuuriavustuksia oli jaossa yhteensä 1 590 000 NOK ja hakemuksia tuli yhteensä 9 079 907 NOK edestä. Kokonaissummasta projekti- ja matkustusstipendeihin jaettiin 990 000 NOK ja työskentelystipendeihin 600 000 NOK.

Työskentelystipendit Feodoroffille, Juusolle ja Lifjellille

Saamelaisneuvosto jakoi vuodelle 2026 kolme työskentelystipendiä. Vuoden mittaisen työskentelystipendin saivat Laura Feodoroff (elokuva), Antti-Oula Juuso (taide, kieli, perinnetieto) ja Ole-Henrik Lifjell (musiikki). Yhden työskentelystipendin suuruus on 200 000 NOK. Tarkemmat kuvaukset kustakin taiteilijasta ja heidän työstään sekä muut jaetut jaetut kulttuuriavustukset vuodelle 2026 voit lukea alta.

- Monien hyvien hakemusten joukosta, koimme tärkeäksi varsinkin työskentelystipendien osalta  tukea vähemmistön vähemmistöjä kielellisesti sekä iän mukaan.  Yleisesti pohdimme myös uuden tuomista saamelaiseen kulttuurimaailmaan ja kuinka paljon olisi tarvetta rahoittaa vielä useampaa taiteilijaa tai projektia, pohtii Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Lada Suomenrinne.

Kulttuurilautakunta koki tärkeäksi tukea uusia ja pieniä kokonaisuuksia

Kuvassa kulttuurilautakunnan jäsenet Lada Suomenrinne, Petra Laiti, Magnus Antaris Tuolja ja Heaika Hætta kokouksessa.

Kuva: Saamelaisneuvosto

- Meillä oli paljon hakijoita, joiden kaikkia hakemuksia ja ideoita arvostimme, mutta koimme nyt tärkeäksi rahoittaa uusia ja pieniä kokonaisuuksia. On kiinnostavaa nähdä kuinka meidän kulttuurimaailmamme elää ja kuinka aktiivisia meidän tekijämme ovat siitä huolimatta, että rahoitustilanne on vaikea kaikille tässä hetkessä. Toivomme kuitenkin, että rahoittamamme taiteilijat, kulttuuritekijät ja projektit pääsevät luomaan tärkeitä kokemustiloja, kokemuksia sekä teoksia, jotka vahvistavat kulttuurielämää nimenomaan Saamenmaalla, toteaa Suomenrinne.

Saamelaisneuvoston kulttuuriavustusten tarkoituksena on tukea, elvyttää ja edistää yhtenäistä saamen taide- ja kulttuurialaa. Avustusta voivat hakea yksittäiset saamelaiset, saamelaiset ryhmät ja yhdistykset. Saamelaisneuvoston kulttuuriavustuksia rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Laura Feodoroff: Lyhytelokuva Čääʹččjieʹlli - Vedenneito

Elokuva

Laura Feodoroff on kolttasaamelainen tanssitaiteilija Helsingistä. Hän on työskennellyt tanssin kentällä monipuolisissa tehtävissä tanssitaiteilijana ja -pedagogina vuodesta 2008. Viimeisimpänä taiteellinen työskentely on vienyt Lauran saamelaisen elokuvan pariin niin kameran eteen esiintyjänä, kuin sen taakse käsikirjoittajana sekä koreografi-ohjaajana. Vastikään maailman ensi-iltansa saanut tanssielokuva “Siõrškuäđam - Vaietut askeleet” on hänen ensimmäinen kolttasaamelaisuuteen liittyvä taiteellinen työnsä ja samalla debyyttinsä elokuvan saralla. Saamelaisneuvoston myöntämän työskentelystipendin ansiosta hän pääsee keskittymään taiteelliseen työskentelyyn tanssielokuvan “Čääʹččjieʹlli - Maid of the Water” parissa. Čääʹččjieʹlli” on runollinen lyhytelokuva, joka perustuu kolttasaamelaiseen vedenneitotarinaan, jota on tulkittu uudelleen tanssin ja visuaalisen tarinankerronnan avulla. Elokuva käsittelee mielenterveyden, sukupolvien välisen trauman ja sisäisen konfliktin teemoja, joita ilmentää myyttinen Vedenneito.

Kuva: Jenni Kollani

Ole-Henrik Lifjell: Aales

Musiikki

Ole-Henrik Lifjell on saamelainen muusikko, joikaaja ja laulaja. Hänen työnsä tutkii tunnelmaa, läsnäoloa ja sitä, miten joiku voi toimia sekä itsenäisenä elävänä perustana että vuoropuhelussa nykymusiikin kanssa. Hän pyrkii säilyttämään ja kehittämään joiun monimutkaisuutta samalla, kun sen yksinkertainen, pyöreä muoto kohtaa modernit sävellysideat. Saamen kieli on myös keskeinen osa hänen työskentelyään, muokkaamassa melodisia, meditatiivisia äänimaisemia ja ohjaamassa hänen taiteellista ilmaisuaan. Hän pyrkii syventymään piitimen saamelaiseen joikuperinteeseen työskentelystipendin aikana sekä digitaalisten arkistojen – mukaan lukien omien sukulaistensa äänitteiden – että vierailemalla perheiden luona ja piitimensaamen alueilla, joilla joiku on pitkään toiminut kommunikaatiovälineenä. Hän keskittyy syventämään ymmärrystään joikun muodosta, rytmistä ja laulutekniikoista samalla tutkien improvisaatiota täydentävänä, intuitiivisena lähestymistapana. Hän työskentelee tietoisesti joikun sävyn, rytmin, henkilökohtaisen sävyn, joiun sanoitusten ja muiden tekstipohjaisten melodioiden välisen vuorovaikutuksen kanssa. Hänen tavoitteenaan on muokata perinteisiin juurtunutta mutta samalla uusille musiikillisille tiloille avointa ilmaisua, jossa ääni, kieli ja tunne sulautuvat yhteen.

Kuva: Ammus

Antti-Oula Juuso: Entisajan elämää kuvien ja kertomusten kautta

Taide, kieli, perinnetieto

Antti-Oula Juuso on 76-vuotias porosaamelainen Enontekiön Käsivarresta Kaijukan siidasta. Porot, luonto ja taide ovat olleet hänen elämänsä keskiössä lapsuudesta saakka. Hän on aloittanut maalaamisen jo 1970-luvulla, mistä lähtien hän on kuvannut taiteessaan erityisesti perinteistä saamelaista elämää, poroja, vuodenaikojen vaihtumista ja tienoiden hiljaista kauneutta. Juuso kokee, että nykyisessä kulttuurimaailmassa ei enää ole yhtä vahvasti esillä kyky muistaa maisema ja luonnon muodot mielessä ja tuoda ne näkyviksi maalauksissa. Hänellä kuvat nousevat esiin muistin syvyyksistä, paikkojen ja luonnon yksityiskohtien muistamisesta. Tämä on perinnetaito, joka näkyy hänen taidemaalauksissaan, mutta myös hänen joiuissaan; joikaaminen ja maalaaminen kumpuavat samasta muistista. Luohtin, eli joiun kautta voi myös maalata melodian muodossa. Juuso aikoo työskentelystipendin voimin valmistaa useamman taideteoksen, joissa kuvataan eri vuodenaikoja ja saamelaisen elämää luonnon rytmissä -  sitä, miten ihminen ja luonto elävät rinnakkain ja toisistaan riippuvaisina.

Kuva: Yksityinen

Lisätietoja:

Lada Suomenrinne

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

lada.suomenrinne(at)gmail.com

Unna-Maari Pulska

Kulttuurisihteeri

unnamaari(at)saamicouncil.net