Saamelaiskonferenssi

Saamelaiskonferenssit ovat toimineet yli 50 vuotta keskustelu- ja tiedonjakoareenoina, joissa on luotu yhteisiä saamelaispoliittisia ja kulttuurillisia tavoitteita ja strategioita. Ensimmäinen saamelaiskonferenssi järjestettiin 31.8–3.9.1953 Jokkmokissa, Ruotsissa. Konferenssissa perustettiin muun muassa lautakunta, joka valmisteli Saamelaisneuvoston perustamista. Saamelaisneuvosto perustettiin Karasjoen saamelaiskonferenssissa elokuun 18. päivänä vuonna 1956. Vuonna 2053 tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen saamelaiskonferenssista. Ensimmäisen Saamelaiskonferenssin aiheena oli aktivoida saamelaiset. Konferenssi totesi muun muassa seuraavaa:

Tästä sai alkunsa saamelaisten halu rakentaa ja organisoida rajat ylittävää yhteistyötä. Vuonna 1956 perustettiin yhteispohjoismainen Saamelaisneuvosto ja samaisena vuonna Saamelaiskonferenssi hyväksyi päätöksen Karasjoella, Norjan puolella. Saamelaisneuvoston ja Saamelaiskonferenssin työ ovat olleet hyvin keskeisessä asemassa saamen kansan aseman ja järjestäytymisen kannalta. Tämän yhteistyön tarve on vain kasvanut aikojen saatossa.

Saamelaisneuvosto on tärkeä ääni saamelaisessa yhteiskunnassa, koska se on neljän maan saamelaisjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Saamelaisneuvoston kansainvälinen asema on vahva. Vaikka saamelaiskäräjät ja Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ovat vähitellen osallistuneet enemmän ja täyttäneet oman roolinsa kansainvälisillä areenoilla, on edelleen tärkeää, että Saamelaisneuvoston itsenäinen ja vapaa ääni säilyy.

Saamelaiskonferenssi on Saamelaisneuvoston ylin päättävä elin ja siten Saamelaisneuvoston tärkein foorumi. Sääntöjen mukaan se tulee järjestää neljän vuoden välein. Konferenssin viralliset lähetystöt ovat Saamelaisneuvoston jäsenjärjestöjen edustajia, yhteensä 72 lähettilästä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän jäsenjärjestöistä. Kunkin valtion jaostossa on 18 lähettilästä. Konferenssi hyväksyy Saamelaisneuvoston toimintakertomukset ja neljän edellisen vuoden tilinpäätökset, valitsee Saamelaisneuvoston edustajat ja käsittelee lausunnot sekä Saamelaiskonferenssin julistuksen.

Kunniapalkinto annetaan henkilölle, organisaatiolle, yhdistykselle tai instituutiolle, joka työskentelee saamen kansan eteen ja tästä syystä ansaitsee kunniapalkinnon.

Palkinto voidaan antaa esimerkiksi työstä, joka

• vahvistaa saamen kansan yhteenkuuluvuutta

• auttaa saamelaisia  säilyttämään ja varjelemaan perinteitään, elintapaansa, ajatustapaansa, kieltänsä ja muuta henkistä perintöään

• säilyttää ja kehittää yllämainittuja asioita myös uudenaikaisessa yhteiskunnassa

Kunniapalkinto ojennettiin Saamelaisten 21. konferenssissa vuonna 2017.

Saamelaisneuvoston kunniapalkinnot vuosina 1985–2017

• 1985 Áillohaš - Nils-Aslak Valkeapää

• 1986 Lars Pirak

• 1987 Iver Jåks

• 1988 Kathrine Johnsen

• 1989 Pekka Lukkari

• 1990 Edel Hetta Eriksen

• 1991 Matti Sverloff

• 1992 Mari Boine

• 1993 Nina Afanasjeva

• 1994 Samuli Aikio

• 1995 Aslak Nils Sara

• 1996 Ella Holm Bull

• 1997 Anna-Maria Blind

• 1998 Louise Bäckman

• 1999 Guoládaga sámesearvi

• 2000 Mikkel Isak Mathisen Oskal

• 2004 Nils Jernsletten ja Hans Guttorm

• 2008 Susanna Angéus-Kuoljok

• 2013 John Trygve Solbakk, Aage Solbakk, Lemet-Jon Ivvár ja Ingrid Nordal

• 2017 Ole Henrik Magga