Prošeakta galgá: 

1. Lasihit sámi siviila servodaga givrodaga ja návccaid, ja man bođusin šaddet eanet návccat searvat nationála, regionála ja báikkálaš proseassaide.

2. Ovddidit ealli Sámi demokratiija dan bokte ahte lágidit vuosttaš rájáid rasttildeaddji Sámi arena politihkka-huksemii ja máhttojuohkimii. 

3. Ovddidit eambbo báikkálaš bargosajiid ja fitnodatovdáneami Sámis ulbmillaš ja fátmmasteaddji investeremiid bokte oahpahusas ja gelbbolašvuođaovddideamis.

4. Vuoruhit Sámi jođiheami ja ákkastallat Sámi vuoruhemiid Sámi servodatlaš dárbbuid vuođul dálkkádatrievdama ja servodatnuppástusaid geažil. 

5. Buoridit máhttovuođu ja ovddidit ahte mearrádusat mat váikkuhit Sámi álbmogii, bohtet buorebut ovdan Boahtteáiggi jurdagat -reaiddu bokte; Lahkonanvuohki mainna háhkat, čohkket ja juohkit máhtu sámi álgoálbmotdieđu ja sámi árvvuid ja vuoruhemiid vuođul. 

   
   

Prošeavtta ruhtada Interreg Aurora, sámediggi Norggas, Lapin Liitto, Finnmárkku, Romsa, Nordlánda ja Trööndelage fylkkasuohkanat, region Norrbotten, Västerbotten, Jämtland Härjedalen ja Västernorrland.

Ođđasat

Sihkkarastin dihte guhkesáiggi ovdáneami ja hálddašeami galgá ReCap ASáp ovddidit sirdašumi koloniála jođihanvugiin iešmearrideapmái ja dekoloniála jođihanmálliide ja maiddái hukset kapasitehta sámi organisašuvnnaide ja ásahusaide. Dát bargopáhkka galgá maiddái bargat rájáidrasttildeaddji ovttasbarggu ovddii, máhttofievrridemiin buolvvaid gaskkas, vejolaš ruhtadanvejolašvuođaid kártemiin, ja sihkkarastit áššedovdamuša ja nana jođiheami sámi ásahusain.

ULBMIL 1: Nannet sámi siviilaservodaga

ReCap ASáp lágida máŋga doaimma ovddidan dihtii guhkesáigásaš ja rájáidrasttideaddji sámi siviilaservodaga.

Ovánahttit málle mo jođihit sámi searvvi

Buresdoaibmi demokratiija eaktuda nana siviilaservodaga, muhto ain lea eahppedássedeaddu gaskal sámi siviilaservodaga ja eanetlohkoservodaga gáibádusaid. Vai sámi organisašuvnnain leat vejolašvuođat bargat sámi áššiiguin prošeavttas ovddiduvvo málle mo jođihit sámi searvvi. ReCap ASáp bargá ovttas Suoma Sámiid Guovddášservviin modealla geahččaladdamis ja sajáiduvvamis. Málle ja giehtagirji galget gustot buot sámi organisašuvnnain.

Gurssat sámi organisašuvnnaid gelbbolašvuođa huksemii

Mo čallit geavatlaš ja beaktilis ruhtaohcamušaid

Buresdoaibmi searvvis leat vejolašvuođat ja gelbbolašvuohta duddjot šaldi jurdaga ja ollašuhttima gaskka. Sámi siviilaservodat dárbbaša ollu prošeaktaruhtadeami vai sáhttá čađahit doaimmaid. Vaikko leatge ollu ruhtadanvejolašvuođat, de leat sámi organisašuvnnain unnán prošeaktaohcamušat. 

Gursa nanne ovttaskas olbmuid vejolašvuođaid gávdnat ruhtadanvejolašvuođaid, hábmet jurdaga prošeaktaplánan ruhtadeaddjiid gáibádusaid vuođul, ja addá oasseváldiide geavatlaš máhtolašvuođaid prošeaktaovddideami iešguđet dásiin.

Oahpa mo don šattat buoremus gulahallanbargin Sámis

Vai sámi organisašuvnnain galgá leat vejolašvuohta beaktilit gulahallat iežaset višuvnnain, de sii berrejit geavahit strategiijaid ja njuolggadusaid gulahallamii.

Gursa váldá ovdan ovdamearkka dihte mo sihkkarastit beaktilis gulahallanstrategiija, mo válljet ulbmiljoavkkuid ja mo daid guoskkahit, mo mihtidit bohtosiid, mo beaktilis gulahallan váikkuha organisašuvnna bohtosiidda ja oahppat geavatlaš dáidduid iešguđetlágan gulahallanvugiin.

Mo jođihit čoahkkimiid sihkkarastin dihte konkrehta bohtosiid

Okta čoahkkinjođiheaddji deháleamos bargguin lea jođihit čoahkkimiid. Go beaktilit jođihit čoahkkimiid mearkkaša dat ahte buohkain lea vejolašvuohta hupmat ja eastadit váttisvuođaid ja moivvi mii sáhttá dagahit hohpolaš mearrádusaid dahje váillálaš áššelisttuid.

Dát gursa sihkkarastá boađusáŋgiris, guoddevaš ja beaktilis jođiheaddjiid sihke teorehtalaš máhtu ja geavatlaš dáidduid bokte.

Mo leat ovddasvástideaddji ja áŋgiris stivralahttu

Dávjá válljejit stivralahtuid sin áŋgiruššama dahje moktavuođa dihte. Stivrras biddjojuvvojit gáibádusat iešguđetlágan dáidduide. 

Dát gursa gieđahallá gelbbolašvuođaid maid dárbbašuvvá vai šaddá buorre stivralahttu, nu go juridihkalaš beliid, máhtu váldit ovddasvástádusa, ja beroštumi. Gursa fállá teorehtalaš gelbbolašvuođa ja geavatlaš dáidduid maid leat váillahan stivrabarggus.

ULBMIL 2: Sámi jođiheapmi nana ja dávggasis Sápmái

Dat máilbmi mii dađistaga rievdá min birra, nu go dálkkádatrievdan ja servodatrievdan, bidjet alla gáibádusaid sámi organisašuvnnaide. Eahpesihkarvuohta boahtteáiggi hárrái, ovttas identifiserejuvvon dárbbuin álgoálbmotmáhttui ja sámi oassálastimii mearrádusproseassaide, gáibidit hárjánan jođiheddjiid geat sáhttet johtit moalkás dálááiggis ja boahtteáiggis. Dán dárbbu dovddahit Sámiráđi lahttoorganisašuvnnat ja polithikalaš dássi Sámis. 

ReCap ASáp galgá hukset gelbbolašvuođa ja nannet sámi siviilaservodaga, ja ovddidit nana sámi jođiheami dakko bokte ahte vuogádatlaččat bargat jođihanovddidemiin ja rájáidrasttideaddji ovttasbargguin. Dát dagaha vejolažžan proaktiiva jođiheami, nannejuvvon sámi ekonomiija ja buoret eavttuid sámi fitnodatdoallovuhtii.

Váikkuhanprográmma

ReCap ASáp álggaha váikkuhanprográmma (advocacy program) mas golbma nuorra, áŋgiris sápmelačča ožžot vejolašvuođa ovddidit iežaset máhtolašvuođaid ja vásáhusaid. Oasseváldit besset searvat doaimmaide maid prošeakta lágida ja besset bargat Sámiráđi iešguđetge ossodagaiguin. Prográmmas leat teorehtalaš ja praktihkalaš bargobihtát máŋggabealat bargobirrasis, mat addet vásáhusaid ja máhtolašvuođaid mat ráhkkanahttet oasseváldiid boahttevaš bargui sámi áššiiguin. Prográmma sisttisdoallá:

• Geavatlaš vásáhusaid rájáidrasttildeaddji ovttasbarggus

• Bargobájit mo aktiviseret sámi árvvuid ja perspektiivvaid váikkuhanbargguin

• Geavahit dieđuid identifiseret politihkkagažaldagaid ja čovdosiid, ja čilget eavttuid maid vuođul árvvoštallat go vállje váikkuhanmihttomeriid

• Identifiseret dehálaš mearrideddjiid ja áddet sin sajádagaid ulbmila ektui

• Háhkat ja fállat váikkuhandieđuid, ja heivehit daid iešguđetlágan ulbmiljoavkkuide mat sáhttet váikkuhit mearrádusproseassaide

• Ovdánahttit dáidduid deaivvadit mearrideddjiiguin ja hukset ja bajásdoallat oktavuođaid

Váikkuhanprográmma virgáda dál golbma oasseváldi prográmmii. Ohcanáigemearri lea miessemánu 12. b. 2024.

Eambbo dieđuid Váikkuhanprográmma birra ja mot doppe ozat gávnnat dáppe.

Sámi jođihanfierpmádat

Sápmelaččat, eamiálbmogin, ásset ja barget váldoservodagas, ja deaivvadit hástalusaiguin doaimmahit kultuvrralaš ja sosiála geavadagaid. Vai sáhttit ávkkástallat ja doarjut gelbbolašvuođa- ja vásáhuslonohallama sámi jođiheamis, áigu ReCap ASáp ráhkadit fierpmádaga mas leat sullii 15 sápmelačča njunuš doaimmain Sámis. Fierpmádat fállá mávssolaš gelbbolašvuođa ja vásáhusaid lonohallama. 

Sámi ambassadevraprográmma ovdánanplána

Prošeakta áigu ovddidit sámi ambassadevraprográmma ovdánanplána mii čilge mo dan sáhttá čađahit, ja makkár ásahusaiguin sáhttá leat heivvolaš ovttasbargat. Sámi ambassadevraprográmma ferte leat viidát čadnon Sápmái, ja mii sáhttá doaibmat diplomáhtakurssan oahpahan dihtii ja hárjehallan dihtii ođđa čeahpes sápmelaččaid sámi servodatdárbbuide sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

Dán bargopáhka ulbmil lea ovddidit sámi vuoigatvuođa- ja máhtolašvuođaguddiid, ja dasa lassin sámi ásahusaid, fierpmádagain, máhtuin ja reaidduiguin, maiguin sáhttet gieđahallat hástalusaid nugo namuhuvvon. Bargopáhkka buktá sápmelaččaide vejolašvuođaid deaivvadit ja ságastallat doaresbealde čovdosiid oadjebas birrasis. Lasihit návccaid báikkálaš dásis ja váldit mielde vuoigatvuođa- ja máhtolašvuođaguddiid lea dehálaš go galgá heivehit ja čađahit dakkár politihka mii nanne ja hukse nana sámi servodagaid miehtá Sámi. 

ULBMIL 1: Boahtteáiggi jurdagat; Lahkonanvuohki mainna háhkat, čohkket ja juohkit máhtu

Boahtteáiggi jurdagat lea sámi lahkonanvuohki gieđahallat hástalusaid ja vejolašvuođaid. Boahtteáiggi jurdagat vuođđojurdagiid vuođul galgá prošeakta čađahit proseassa mii iská ja pláne vejolaš boahtteáiggi, iská vejolaš váikkuhusaid iešguđet dilálašvuođain, ja lea mielde huksemin sámi máhtolašvuođa iešguđetlágan fáttáin. Proseassa mielddisbuktá kritihkalaš jurddašeami ja hutkáivuođa geavaheami ovddalgihtii árvádallat treanddaid ja váttisvuođaid, ja árvvoštallat mo dat sáhttet váikkuhit máilbmái boahttevaš jagiin.

Hábmet Boahtteáigi jurdagat-reaidu

Dát doaibma ovddida reaiddu man vuođđun leat Boahtteáiggi jurdagat prinsihpat. Reaidu galgá šaddat veahkkeneavvun gávdnat čovdosiid dasa ahte hálddašit jođánis rievdamiid Sámis. Dat galgá oppalaččat hábmejuvvot sihkkarastin dihte ahte iešguđetge suorggit sáhttet geavahit lahkonanvuogi mearrádusaid dahkamis. Dát reaidu galgá leat láidesteaddjin sámi jođihuvvon máhtolašvuođa buvttadeapmái servodatdásis muhto maiddái earáide. 

Máhttojoavku

Prošeakta ásaha guhtta máhttojoavkku (knowledge hubs). Máhttojovkkuid ulbmilat leat guovtteláganat. Máhttojoavkkut geavahit barggustis Boahtteáiggi jurdagat-reaiddu oassin sisdoalu validerenproseassas. Sin barggus leat maiddái guovddážis fáttát mat gusket servodatlaš dávggasvuođa huksemii jođánis nuppástusaide Sámis. Máhttojoavkkuid lahtut leat fáttá áššedovdit. 

Čállindeaivvadeamit 

Prošeakta galgá lágidit struktuvrralaš čállindeaivvademiid buoridan dihtii čállinmáhtu. Máhttojovkkuid raporttat geavahuvvojit geavatlaš hárjehallamiidda čállinbargguin.

Máhttojoavkkuid bohtosiid almmustahttin

Rávvagat ja dieđut mat buvttaduvvojit Máhttojovkkuin almmuhuvvojit ja bohtet leat olámuttus mearrideddjiide Sámis ja olggobealde dan oassin máhttovuođu. 

ULBMIL 2: Nannet ealli sámi demokratiija

Almmolaš ságastallan lea šaddan garran, ja sisttisdoallá osiid, mat gusket sápmelaččaid vuođđoolmmošvuoigatvuođaid rihkkumii. Dálá áigge leat vaššiságat sámi álbmoga vuostá, riiddut vuoigatvuođaid birra eatnamiidda ja čáziide ja sámi kultuvrra gávppálaš geavaheapmi sámiid miehtama haga. Institušuvnnalaš dásis eanaš sámi ásahusat eai oaččo doarjaga. Demokráhtalaččat válljejuvvon Sámi parlameanttain lea fápmohehttehus. Dát hehtte álbmoga vejolašvuođa ságastallat Sámi servodatlaš hástalusaid oadjebas birrasis. 

Dákkár dilis lea čielggas ahte Sámis dárbbašuvvo nana ja ealli sámi demokratiija. Višuvdnan lea láhčit vuođu dákkár Sámi arenai, gos politihkka dássi, siviilaservodat, priváhta suorgi ja eará berošteaddjit ja riekteoamasteaddjit sáhttet deaivvadit ja nannet luohttámuša politihkkii ja demokratiijai rabas ságastallamiis ja searvama bokte. Inspirašuvnna leat ohcan Arendalsukas Norggas, SuomiAreenas Suomas ja Almedalsveckanis Ruoŧas. Dán sullasaš sámi veršuvnna ulbmil lea movttiidahttit, fámuidahttit ja čatnat sámi álbmoga oktii riikarájáid rastá.  Dasa lassin galgá dakkár vuođđu maiddái váikkuhit dasa ahte olbmot oppalaččat ožžot eanet dieđuid sámi servodaga birra, ja nu veahkeha demokratiseret almmolaš ságastallama eanet siviila vuogi mielde. 

Ovddidit plána ásahit jahkásaš Sámi arena politihkkaovddideami ja máhttojuohkima várás

Dát doaibma galgá ovddidit plána jahkásaš Sámi arena ásaheapmái politihkkahábmema ja máhttojuohkima várás. Plána galgá čilget Sámi arena ulbmiliid ja sávvojuvvon bohtosiid.

Lágidit vuosttaš Sámi arena politihkkaovddideami ja máhttojuohkima várás

Plána rávvagiid vuođul galgá prošeakta lágidit vuosttaš Sámi arena politihkkaovddideapmái ja máhttojuohkimii rájáidrasttildeaddji geahččanguovllus. Ulbmil dáhpáhusain lea láhčit vuođu jahkásaš doaluide Sámis gos sámi kultuvra ja eallinvuohki lea guovddážis. Dat galgá ráhkadit arena gos sámi áššedovdit ja mearrádusdahkkit deaivvadit vai sáhttet váldit vuosttaš lávkkiid ovddidit strategalaš ja oktilaš sámi politihka, ja dasa lassin fámuidahttit sámi servodaga. Sámi siviilaservodat háliida maiddái buoridit máhttovuođu sámeáššiin mearrideddjiid gaskkas. Máhttu lasiheapmi ja áddejupmi mearrideddjiid gaskkas sápmelašvuođa birra lea mielde buorideamen diliid áššiin mat váikkuhit sámiid eallimii ja kultuvrii.

Dat dáhpáhuvvá 2025.