Arktinen ja ympäristöosasto

Terveet ja tuottavat ekosysteemit sekä maalla että merellä ja niiden tarjoamat palvelut ovat perustana saamelaiselle kulttuurille ja identiteetille. Ihmiset ovat riippuvaisia ​​ruoasta ja duodji-materiaaleista varmistaakseen hyvän terveyden ja turvallisuuden. Tieto resurssien kokonaisvaltaisesta ja kestävästä käytöstä on kehittynyt sukupolvien ajan. Ilmastonmuutos, saastuttaminen, tunkeutumiset ja muuttunut maankäyttö muuttavat luonnollista ympäristöämme ja asettavat haasteita saamelaiselle kulttuurille.

Saamelaisneuvosto on kansalaissaamelaisyhteiskunnan ääni Arktisessa neuvostossa ja YK:n ympäristösopimuksissa ja muissa kansainvälisissä foorumeissa, joissa puututaan saamelaiskulttuurin haasteisiin ja missä voimme tarjota ratkaisuja, jotka uskomme saamelaiskulttuurin ja tietomme tarjoavan.

Saamelaisneuvoston tavoitteena on edistää saamelaisten etuja ja näkökulmia Arktisessa neuvostossa tehtävän yhteistyön avulla, jotta voidaan keskittyä entistä enemmän arktisen alueen alkuperäiskansoihin Arktisessa neuvostossa ja myötävaikuttaa alkuperäiskansojen äänen kuulemiseen ja näkymien huomioimiseen YK:n ympäristösopimuksissa. Aiomme nostaa saamelaisten alkuperäiskansojen perinnetietoa ja kysymyksiä läheisessä yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa.

Tästä löydät Saamelaisneuvoston päättämän "Saamenmaan Arktiset Aikeet" kirjoituksen, mikä päätettiin syyskuussa 2019. Mukana myös lista tutkimustarpeista Saamenmaalla.

Arktista ympäristöosastoa johtaa Gunn-Britt Retter. 

Saamelaisneuvoston pitää:

• osallistua aktiivisesti Arktisen neuvoston työryhmiin - keskittyen erityisesti merien muovisaastumiseen, arktisten yhteisöjen mielenterveyteen, ilmastonmuutokseen, mukaan lukien kestävyys, sopeutuminen ja sen vaikutukset saamelaiskulttuuriin, soihin, ja erityisesti painotetaan edelleen sukupuolten tasa-arvoa.

• yrittää edistää “Arctic Stewardship” ja varmistaa, että Saamelaisneuvoston ehdottama yritysten sertifiointijärjestelmä muodostaa perustan kehitykselle;

• johtaa Arktisen neuvoston alkuperäiskansojen sihteeristöä (IPS) kaudella 2019–21;

• tehdä yhteistyötä muiden alkuperäiskansojen edustajien ja Saamelaiskäräjien kanssa alkuperäiskansojen näkökulmien vahvistamiseksi biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD), kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) työskentelyssä. Tähän sisältyy osallistuminen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevään hallitusten väliseen tiede- ja politiikkafoorumiin (IPBES) ja hallitustenväliseen ilmastonmuutospaneeliin (IPCC) mahdollisuuksien mukaan;

• varmistaa paras mahdollinen tietopohja kansainvälisissä prosesseissa ja varmistaa, että saamelaisten alkuperäiskansojen perinnetieto on osa tätä perustaa;

• järjestää asiantuntijatyöpajoja Saamenmaalla kun valmistellaan asiantuntijalausuntoja kansainvälisiin prosesseihin;

• vahvistaa tiedonjakamista saamelaisyhteisölle arktiseen ja ympäristöön liittyvistä toimista, joihin Saamelaisneuvosto osallistuu, muun muassa sosiaalisen median välityksellä.

AJANKOHTAISTA

ASIAKIRJAT

Kuuntele entisen Saamelaisneuvoston edustajan Leif Halosen puhetta siitä, kuinka alkuperäiskansoista tuli osa arktista ympäristöyhteistyötä valtioiden kanssa vuonna 1991, kun arktinen ympäristönsuojelustrategia laadittiin. Vuonna 1996 tämä yhteistyö loi perustan arktisen neuvoston perustamiselle.

Suhteet arktisilla alueilla alkoivat muuttua nopeasti Gorbatšovin puheenvuoron jälkeen Murmanskissa vuonna 1987. Tämä johti arktisen ympäristönsuojelustrategian laatimiseen vuonna 1991. Tämän kehityksen seurauksena arktisista alkuperäiskansoista tuli keskeisiä toimijoita alueellisessa ympäristöpolitiikassa. Mutta ensin heidän oli vakuutettava arktisten valtioiden hallitukset siitä, että heidän pitäisi olla mukana. Leif Halonen puhuu strategiasta, joka toi heidät pöydän ääreen.

Lisää voit lukea kohdasta "Alkuperäiskansat reagoivat muutoksiin" osassa tarinakarttaa, joka tehtiin alkuperäiskansojen sihteeristön 20. vuosipäivää varten.

Pääset koko tarinakarttaan tästä.

Women of the Arctic on tehnyt sarjan haastatteluja Gunn-Britt Retterin kanssa siitä, kuinka Saamelaisneuvosto työskentelee arktisten kysymysten kanssa. Löydät videot täältä.

Työtekijät