Árktalaš ja Birasossodat

Dearvvaslaš ja buvttadeaddji ekovuogádagat, sihke nannámis ja čáziin, ja riggodagat buriid maid dat fállet midjiide, lea sámi kultuvrra geađgejuolgi ja sámi identitehta vuođđun. Earret eará dárbbášat borramušaid ja duodjeávdnasiiddearvvašvuođa, oadjebasvuođa ja sihkkarvuođa dihte. Buolvvaid čađa lea máhttu ollislaš ja suvdinnávccalaš luonddugeavaheamis ovdánan. Dálkkádat rievdadeamit, nuoskkideapmi, sisabahkkemat ja eatnamiid earáhuhtton geavaheapmi leat hástalusat sámi kultuvrii.

Sámiráđđi lea siviila sami servodaga jietna Árktalaš ráđis, ON luonddubiraskonvenšuvnnain ja eará riikkaidgaskasaš lávddiin. Doppe mii muitalat makkár hástalusat sámi kultuvrras leat ja buktit čovdosiid maid mii oaidnit sámi kultuvra ja min máhtu sáhttá fállat.

—

Dás gávnnat Sámiráđi mearriduvvon " Sámi Árktalaš Áigumušat " čállosa mii mearriduvvui čakčamanus 2019. Das lea maid fárus listtu dutkandárbbuin Sámis.

Árktalaš- ja Birasossodaga hoavda lea Gunn-Britt Retter .

Sámiráđđi galgá:

• Aktiivvalaččat searvat Árktalaš ráđi bargojoavkkuide ja dain deattuhit erenoamážit ábiid plastihkanuoskkideami, psyhkalaš dearvvašvuođa árktalaš servodagain, dálkkádatrievdadeami, ​​dávggesvuohta ja vuogáiduvvan daidda rievdademiide ja dan váikkuhusaid Sámiid kultuvrii jeaggeguovlluid ja lassin deattuhit sohkabeliid dásseárvvu;

• Ovddidit árktalaš “stewardship" ja bearráigeahčat, ahte Sámiráđi evttohan fitnodagaid sertifikaterenvuogádat geavahuvvo vuođđun dan ovdáneapmái;

• Jođihit Árktalaš ráđi álgoálbmotčállingotti (IPS) huhtikuun 2019-21;

• Bargat ovttas eará álgoálbmotovddasteddjiiguin ja sámedikkiiguin ja nannet álgoálbmotgeahčastagaid luondduvalljivuođa konvenšuvnna (CBD), suvdilis ovdáneapmi mihttomeriid (SDGs), ON dálkkádatsoahpamuša (UNFCCC) doaimmain;

• Sihkkarastit buoremus máhttovuođu riikkaidgaskasaš proseassain ja sihkkarastit ahte sámi árbediehtu lea oassi das;

• Lágidit áššedovdiiguin bargobájiid Sámis go ráhkkanahttit fágalaš cealkámušaid riikkaidgaskasaš proseassaide; 


• Nannet diehtojuohkima sámeservodahkii árktalaš- ja birasdoaimmain maidda Sámiráđđi searvá, earret eará sosiála media bokte. 


OĐĐASAT

DOKUMEANTTAT

Guldal vuollelis videos go Sámiráđi ovddeš presideantta Leif Halonen muitala mo eamiálbmogat besse fárrui árktalaš birasáššiid ovttasbargui stáhtaiguin jagis 1991 go árktalašguovlu birassuodjalan strategiija nannejuvvui. Jagis 1996 dát ovddasbargu lei vuođđun Árkalaš ráđi vuođđuduvvamii.

Dilálašvuođat rievdadišgohte jođánit máŋŋá Gorbacheva sártni Murmánskkas 1987 ja vuolggahii árktalaš birassuodjaleami strategiija proseassa ja dan ásaheami 1991. Dalle maid vuolgáhuvvui proseassa gos árktalaš eamiálbmogat šadde guovddáš oaseváldit regionála biras politihkas. Muhto vuos fertejedje hálahit árktalaš stáhtaid ovdasteddjiid ahte galge beassat searvat. Leif Halonen muitala strategiija birra mii buvttii sin beavde gurrii.

Sáhttát lohkat lasi dás “Indigenous Peoples react to change” oasi vuolde muitaluskárttas mii bargojuvvui álgoálbmotčálligotti (IPS) 20 jagi ávvudemiide.

Olles muitaluskártta gávnnat dáppe .

Women of the Arctic lea dahkan jearahallanráiddu Gunn-Britt Retteriin das mo Sámiráđđi bargá árktalaš áššiiguin. Videoráidu gávnnat dáppe.

The Conservation of Arctic Flora and Fauna (CAFF) ovttasbarggus Cornell Lab of Ornithology -laboratoriain oahpásmuhttá min dasa mo mearralottiiin sáhttá čuovvut plastihkkanuoskkideami árktalaš guovllus.

Bargit