Árbevirolaš duoji nannen gávppálaš márkaniin?
Sámi Duodji-mearka ferte leat čielga mearka árbevirolaš duodjái ja dakko bokte suddjet árbevirolaš sámeduoji dan iežas eavttuiguin. Govva: Sámiráđđi
Sámekultuvrras lea globála márkanárvu ja sámekultuvrra, sámeduoji ja dáidaga jearahit ain eanet. Márkaniin leat dán áigge ollu buktagat, mat áddestallet dahje vižžet inspirašuvnna sámeduojis dahje -kultuvrras, muhto maid eai leat duddjon sápmelaččat. Dát áitá min kulturárbbi ja geahnohuhttá min fitnodagaid dinenvejolašvuođaid
Máret Gaup Eira, direktevra – Duodji instituhtta, Johanna Njaita doaibmajođiheaddji – Sámi Duodji Sameslöjdstiftelsen, Marjaana Aikio jođiheaddji – Sámi Duodji RY, ja Christina Hætta ossodatjođiheaddji – Sámiráđi kulturossodat
Seammás mii fuomášit, ahte máŋggat áššehasat leat beroštuvvan oastit eakti sámi duoji ja eakti sámi buktagiid, muhto sis ii leat doarvái diehtu, vai sii sáhtášedje earuhit eakti sámi dujiid, sámi buktagiid ja buktagiid, mat eai leat sámi buktagat.
Sámi gálvomearkkaid, Sámi Duodji ja Sámi Made -mearkkaid, ulbmilin lea muitalit geavaheddjiide, mat buktagat leat eakti sámeduojit (Sámi Duodji -mearka) dahje maid buktagiid lea ráhkadan sámi fitnodagat (Sámi Made -mearka), ja dakko bokte buktit duojáriid ja fitnodagaid oinnolažžan ja nannet daid gilvofámu stuorra gávppálaš márkaniin. Sámi gálvomearkkaid bokte mii háliidit buktit ruhtarávnnjiid ruovttoluotta sámi servodahkii. Go sámi duodji, kultuvra ja buktagat vuvdojuvvojit gávppálaš márkaniin, dat galggašii leat buorrin Sápmái.
Mii diehtit, ahte Sámediggi Norgga bealde lea mearridan laktit duoji doaibmadoarjaga Sámi Duodji -gálvomerkii, mii lea dagahan moivvi ja eahpečielggusvuođaid. Mii háliidit čielggasmahttit, ahte Sámediggi lea dahkan dán iežas álgaga vuođul, eatge mii leat bargan Sámedikki hálddahusbargguid. Sámi Duoji liseansakantuvrrat gieđahallet Sámi Duodji -gálvomearkka ohcamušaid dušše iežaset mearrádusaid mielde, iige Sámedikki doarjjaprográmma leat das mielde.
Mot sámi gálvomearkkat leat organiserejuvvon?
Bargu sámi gálvomearkkaiguin lea stuoris ja gudneáŋgiris searvvušprošeakta. Sámiráđđi oamasta dán muttus gálvomearkkaid ja ovddida vuogádaga ovttasbarggus sámi organisašuvnnaiguin ja instituhtaiguin.
Aiddo mii, Sámi Duodji -organisašuvnnat ja -instituhtat, Duodji Instituhtta , Sámi Duodji Sameslöjdstiftelsen ja Sámi Duodji RY leat Sámi Duodji -gálvomearkka fágalaš áššedovdit. Mii doaibmat liseansakantuvran, hálddašit ja juohkit Sámi Duodji -gálvomearkka ja doarjut nuppiideamet dán barggus, mii muhtimin sáhttá leat lossatge. Mii leat leamaš mielde hábmeme kritearaid dasa, gii galggašii oažžut Sámi Duodji -gálvomearkka (liŋka kritearaide). Sámi Duodji -mearkka sáhttá geavahit árbevirolaš sámeduodjái/ duodjái, maid sápmelaš lea ráhkadan, mii čuovvu árbevirolaš ávnnasteami, hámi, teknihkaid ja geavaheami. Mašiinnaid lea lohpi geavahit veahkkin, muhto plánen gitta válmmas duoji rádjái lea giehtaduodji. Danin mássábuvttadanmašiinnat dahje industriijain buvttaduvvon buktagat eai heive dása. Sámebuktagiidda, mat eai leat árbevirolaš duodji, mis lea Sámi Made-mearka, man sáhttet geavahit ii-árbevirolaš buktagiinniset sámi duojárat, sámi fitnodagat ja sámi buvttadeaddjit.
Dasgo sámi duodji lea ealli práksis, mas leat geográfalaš variašuvnnat, mii leat boahtán dan bohtosii, ahte árbevirolaš duoji ii sáhte meroštallat dievaslaččat. Dan dihte liseansakantuvrrat leat ráhkadan ovdamearkalisttu (liŋka), mas boahtá ovdan, makkár buktagiidda Sámi Duodji -gálvomearkka sáhttá geavahit ja makkár gáibádusat buktagiidda leat. Ovdamearkalistu lea ráhkaduvvon ovttasbarggus duojáriiguin ja liseansakantuvrrat sáhttet ovttas rievdadit listtu, juos dat gávnnahuvvo dárbbašlažžan.
Maŋimuš jagiid mii leat ovttas lágidan konferánssaid, webináraid ja ságastallandilálašvuođaid oažžun dihte máhcahaga ovdamearkalisttu ja sámi gálvomearkabarggu birra. Ságastallamiin duojáriiguin lea bohciidan čielga fuolla árbevirolaš duoji boahtteáiggis. Ain uhcit nuorat ohppet sámeduoji, iešguđetlágan duodjeárbevierut leat jávkame ja dieđusirdin sohkabuolvvaid gaskkas lea rievdame. Dán áigge oallugat sáhttet vásihit hástaleaddjin oažžut dietnasa árbevirolaš vugiiguin, erenomážit go gilvalit stuorit gávppálaš fámuiguin. Árbevirolaš duodji guoddá mielddis sihke árbbi ja boahtteáiggi, ja namalassii gulahallamiin duojáriiguin mii gávdnat čovdosiid dasa, mot gálvomearkaortnega sáhttá heivehit sámeservodaga vuolggasajiide ja dárbbuide. Sámi Duodji-mearka ferte leat čielga mearka árbevirolaš duodjái ja dakko bokte suddjet árbevirolaš sámeduoji dan iežas eavttuiguin.
Stuorra ja lassáneaddji doarjja sámi gálvomearkkaide
Dán deavstta čáledettiin, Sámi Made -mearka lea oktiibuot 143 sámefitnodagas ja Sámi Duodji -mearka 84 duojáris. Dáid sáhttá gávdnat gálvomearkasiiddus čujuhusas samitrademarks.com, mii lea dán áigge stuorimus digitála diehtovuođđu, gos gávdnojit sámi duojárat ja fitnodagat. Mii leat rámis das! Dás duohko mii háliidit ain nannet sámi duojáriid ja fitnodagaid oinnolašvuođa. Min boahtteáiggi višuvdna lea, ahte go charter-girdi seaivu Roavvenjárgii, Gironii dahje Romsii, turisttat galggašedje juo dovdat sámi gálvomearkkaid ja ohcat daid go galledit Sámi. Sámi gálvomearkkat galget addit oastái sihkkarvuođa das, ahte sin oastin buktagat dorjot sámi servodaga.
Sámi gálvomearkkat leat okta máŋggain bargoreaidduin, maid mii dárbbašit nannen dihte árbevirolaš duoji ja sámeindustriija. Gálvomearkkat sáhttet beavttálmahttit min gulahallama olgomáilmmiin ja dahkat min duojáriid ja fitnodagaid oinnolažžan. Daid ferte goittotge dárkkodit máŋggaid álgagiid ja viiddit strategiija oktavuođas, mainna nannejuvvojit árbevirolaš duodji ja sámi ealáhusat.
Sihke Sámi Duodji ja Sámi Made -gálvomearkkat leat dál geahččalanmuttus, mas mii háliidit vásihit, mot gálvomearkkat doibmet sihke Sámis ja váldoservodagas. Olles gálvomearkaortnet árvvoštallojuvvo moatti jagi geažes ja gálvomearkkaid lassedárbu lea guovddáš jearaldat. Sámi turismma, ealligovaid ja designa doaibmit leat ovddidan iežaset gálvomearkkaid dárbbu. Mii áinnas vuostáiváldit buot máhcahagaid, sihke evttohusaid ja kritihka, vai mii sáhttit ovttasbargat min organisašuvnnaiguin ja instituhtaiguin gálvomearkkaid beales. Dát nanne sápmelaččaid gilvofámu máilmmis, ovddida sámekultuvrra ja árbevirolaš sámeduoji suodjaleami ja lassin sihkkarastá, ahte mii sápmelaččat ieža mearridit, mot min kultuvra kommersialiserejuvvo.