Jávkadit Geafivuođa
Mihttu lea jávkadit geafivuođa miehtá máilmmi.
“Eamiálbmogat leat 15% máilmmi geafimus olbmuin, ja sullii 1/3 oassi máilmmi 900 milljovnna olbmuin, geat ellet ekstrema geafivuođas.”
Juohke logát mánná Norggas eallá geafivuođas, dan čájeha statistihkka 2017:s. Sámi suohkanis Guovdageainnus leat badjelaš beali eanet mánát geat bajásšaddet bearrašiin main lea ekonomiija mii lea Norgga geafivuođarájá vuolábealde. Mis ii leat statistihkka mii sáhttá čájehit mo muđui lea Sámis, muhto logut Guovdageainnus sáhttet muitalit ahte sámi mánát dávjjit vásihit geafivuođa go earát.
Suvdilis Ovdáneami Mihttomearri (SDG) 1 galgá maiddá sihkkarastit ahte geafit, ja olbmot ja servodagat hearkkes dilis suddjejuvvojit, dagahit vuđolaš bálvalusaid eanet olámuttosin, ja doarjut olbmuid geaidda dálkkádatrievdamat, ja eará ruđalaš, sosiála ja biraslaš dávggut ja roasut váikkuhit dramahtalaččat. Dálkkádatlaš ekstrema dáhpáhusat dávjá váikkuhit eamiálbmogiidda vuosttamužžan, go sii ellet nu lávga čadnon lundui.
Ekonomalaš lassáneapmi ferte leat fátmmastahtti eastadan dihte geafivuođa, ja ferte juhkkojuvvot dássedeabbo. Lassáneapmi ferte mielddisbuktit ceavzilis bargguid ja sihkkarastit seamma vejolašvuođaid buohkaide.
Ekovuogádagat mat leat eanemus máŋggabealagat leat eanemus dearvvašlaččat, ja eatnamis lea 80% máilmmi biologalaš máŋggabealatvuohta guovlluin gos eamiálbmogat ásset. Dát muitala oasáža das mo resurssat ja riggodagat hálddašuvvojit. Mii sáhttit olahit mihttu jávkadit buot geafivuođaid dan bokte ahte sihkkarastit ahte eamiálbmogiin leat vuoigatvuođat eatnamiidda ja dan bokte ahte sihkkarastit biodiversitehta.
